30.4.2010

Sä jos et hiffaa, et siis syö.

Nyt kaikkien pikapostauksen vastapainoksi pyöräytin teille kaikkien postausten äidin vapun kunniaks. Eikä tän tekemisenkään uponnut kuin se reilut kahdeksan tuntia..

Koska kommentointi on mun mielestä palkitsevaa, niin olo on nyt kuin alipalkatulla yksinhuoltajaäidillä. Analytics väittää, että mua käydään kyttäämässä 150-300 eliön voimin päivittäin, mutta kovimpa on ujoa sakkia. Löysittekö mitä etsitte? Hassua kuitenkin, lukijamäärä on kasvanut tuntuvasti, mutta kommenttihiljaisuus pysyy. Hm. Ehkäpä blogin taso on laskenut? Mikä taso, eihän tällä räpellyksellä koskaan mitään tasoa ole ollutkaan. Mutta minä en mäkätä. Paitsi vähän.

Tässä on nyt kuitenkin se juttu, mitä mä olen lupaillut jo valovuosia sitten. Elättelin vielä toiveita Merin koneen tonkimisesta parempien kuvien toivossa, sillä mullahan ei viime vuotta vanhempia kuvia löydy enää mistään, kiitos sen lössäytämpä-läskini-kovalevyn-päälle-hups-sinne-meni-kuvat-episodin, joten tyydytäämpä Gallerian piilotettujen ja näkyvien kuvien antimiin. (Huomaa kyllä, että mun elämä on keskittynyt tiiviisti tähän yhteen sivustoon; se on maailman paras vanhojen kuvien, juttujen ja päivämääärien säilöntäpaikka, eli toisinsanoen mun pyhä nettipäiväkirja. All hail the mighty Irc-Galleria. ♥) Siispä, pahoittelen joidenkin kuvien laatua. Aloitetaans.

(Hius)tyylini vuosien varrella. Varautukaa kuvapommitukseen, niitä on _paljon_.

Aloitin värjäyttämään hiuksiani joskus 4-6lk. Alkuperäisvärini on jotain luokkaa vaalea maantienharmaa, mutta se on tässä vuosien aikana tummentunut lukuunottamatta paria mysteeristä blondiläikkää otsassa, joita ei edes tarvitsisi vaalentaa pinkkiä väriä varten. Aloitin jollain karmivalla oljen_keltaisella_. Mun tukka oli kunnon hevosletti, karmiva, tasapaksu ja muodoton. Sääli, ettei siitä ole yhtään kuvia saatavilla.  (Tai onneksi.)

 
Sensijaan tän ensimmäisen kuvan mä sijotan aikajanalla johonkin ysille, muistan selvästi, että oli Uusivuosi ja me oltiin Sannan kanssa kamalissa sokerihumalissa. (Tätä tukkaa ennen mulla oli blondi tukka tasaotsiksella ja punainen raita toisella puolella, tästä on todisteena ysin luokkakuva, jota mä en nyt saa millään käsiini. Siitä tukasta mä tykkäsin ja sain paljon kehujakin kavereilta.) Taisin jo seiskalla leikata mun tukan lyhyemmäks, mut tää mun liikainnostus raidotukseen tais olla ihan uus juttu. Aika karmea fleda if you ask me, mut mä taas olin sillon ihan innoissani tosta.

Tää muuten potkaisi vauhtiin mun tiheätahtisen tukan värjäyksen ja tyylinmuutoksen. Angstiteinivuodet ja galtsuriippuvuus, kuvasin naamaani päivittäin ja kirjottelin kuviin tosi surullisia kuvatekstejä. Sääli, että pahimmassa angstissani menin ja tuhosin kaikki kuvat, oisin niin pahasti halunnut naureskella niille vanhempana. :D


Seuraavaksi raidoista siirryin nähtävästi ruskeaan. Tää oli mun eka kosketus kotivärjäämiseen, jonka tais suorittaa Mira. Mulla oli ajatuksena siirtyä mustaan tukkaan, joten tää oli se kuuluisa välivaihe. Näyttää ihan hauskalta tässä, mut musta ruskea ei oo yhtään mun juttu. Suosin paljon enemmän blondia ja mustaa ja kaikkia oudompia värejä. Ruskea on liian luonnollinen mun makuun ja lisäks toi väri oli oikeesti oudon laikukas ja jopa vihertävä. Ew.


Mulla ei oo yhtään mitään hajua tästä vaiheesta. Kyl mä sen muistan, että otin vaikutteet Jared Leton tukasta From Yesterday-videossa, joten emompaan suuntaan oltiin selkeesti menossa. Ja muistan sen, että suihkun jälkeen toi punanen väri oli mun tyynyllä, se ei kestäny kiinni mun päässä ei niin yhtään.


Ysin kevät tuli, ja sit sakset sano viimein naps ja musta tuli täyspäivänen emo, hiusvärin ja mallin innoittajana toimi Frank Iero. Huomatkaa toi tyylimuutoskin; MRC:n DEAD!-hupparit, ruudulliset feikkivanssit ja kaikki, pukeutumisen piti koostua tasan mustasta ja valkoisesta, lisänä sai toki olla vähän muutakin väriä. Vieressä on Sanna, jota mä idolisoin ja matkin melkein kaikessa; mustassa tukassa, musiikissa, korvien venytyksessä ja pukeutumisessa. Oltiin niin paita ja peppu, aina kahdestaan ja ihan samiksia.

Ai että olin sillon kade tosta sen läväristäkin, jonka se kävi ottaa ysin luokkaretkellä. Tässä vaiheessa rupesin haaveilemaan snake biteista, koska Sanna kautta törmäsin bändiin nimeltä The Used. Jephan lävärit ja venytyksen oli niin cool, ja tahdoin ehdottomasti samanlaiset.


Lukion ykkösvuodet ja emotukka. Huomatkaa asiaankuuluvat vankikarkuri-kuteet. Päivää ennen lukion alkua vaihdoin hiusten jakauksen puolta, ja keksin tän otsatukka naamalla-lookin. Sen jälkeen en pariin vuoteen kävelly päivääkään ilman naamatukkaa, koska olin mielestäni niin ruma. Mut hei, jos sitä saa kuulla lähes päivittäin kuuden vuoden ajan, niin se kyllä syöpyy mieleen aika hyvin.


Jo ensimmäisenä päivänä tutustuttiin Meriin ja Noraan, koska meitä yhdisti samanlainen omituinen huumorintaju, mitä muut ei voi tajuta ja se, että noukittiin kaikki hampurilaisista suolakurkut pois. Olin tosi innoissani uusista ihmisistä, koska peruskoulussa meille muotoutu tietyt porukat, eikä yleensä ollut mahdollista saada uusia kavereita. Myöhemmin meidät ristittiin muiden toimesta LKE:ksi, eli Lukion Kiljuvaksi Emoposseksi ja me kyllä kuuluttiin ja näyttiin. Saatiin jatkuvasti nuhteita ja pahoja katseita meidän kovaäänisestä idiotismista, mut ikinä en muista, et opiskelu ois ollu niin hauskaa.


Tammikuu 08 ja aloin kyllästyä pelkään mustaan tukkaan, joten vaalensin otsahiuksiin raidan. Olin muuten aika söötti emopoju, eiks jeh? Korvassa bongattavissa 15mm plugi.


Raita kasvaa ja vaalenee. Tukka ei kyllä musta näyttänyt ihan noin karmealta, vaan aika hauskalta, mut olkoot. Olin täysin huonojen tukkapäivien armoilla, koska mulla ei ollut hajuakaan semmoisen asian olemassaolosta, kuin suoristusrauta.


Edelleen tammikuussa, näköjään ollu rahaa ostaa miljoonittain väripurnukoita. Pesukarhut on muwww, ihan hirmu suloset! Paitsi ei kyllä nää tässä, sormeen vaan väriä ja piirtämään raitaa. Suoristusrauta olis ollu taas kaveri, ettei noi raidat ois hukkunu noin pahasti.


Sit päätin, että oon kyllästynyt mustaan tukkaan, ja päätin alkaa vaalentamaan sitä _vaalennusaineella_. VÄRINPOISTO, HALOO? Pitikin olla ihme pönttöpää, ei ihme jos ei vaalene paljoa kerralla.


Lisää vaalennusainerääkkiä ja oksennuspehko. Okei, tässä se ei edes näytä niin pahalta ja olin muutenkin koko prosessin ajan ihan sokea ton tukan järkyttävyydelle. Musta siinä ei ollu mitään vikaa. :D Hassua.


Sit päätin, etten enää halua muistuttaa krapula-aamuja ja vedin päälle punaisen, propsit värjäyksestä Maaritille. Yllättävän hyvä ratkaisu, sillä vaikka toi punainen olikin vähän laikukas, niin oli se yrjöpussia parempi. Tässä vaiheessa myös ostin mun hiusten uuden arkkivihollisen, ensimmäisen suoristusrautani.


Kesän aikana tukka sitte otti ja haalistui muuttuen oranssihtavaksi. Koska istuin suurimman osan kesää vaan kotona itseäni ikuistaen jokaisesta mahdollisesta kulmasta, ei tuo kuontalon kunto päässyt vaivaamaan mua yhtään. Samalla tukka myös virahti ihan ihmeellisiin pituuksiin. Eroottista muuten tuo luomiväri silloin, sen vähäinen pigmentti sai mut näyttämään kyllä ihan turpaan saaneelta. (Luomivärin vikahan se on, ei minun meikkitaitojen... :D)

Ainiin, tämä olikin muuten se kesä, kun Antti astui kuvioihin mukaan. Hassua ajatella, että siitä on jo niin kauan.


Sit päätin ennen koulua vaalentaa mun tukan, niinkuin oli alunperin tarkoituskin. Menin pitkästä aikaa kampaajan käsittelyyn värjäysasioissa, koska halusin kunnollisen lopputuloksen. Tästä sitä ei kyllä huomaa, mut mun tukka muistutti erehdyttävästi hamppupeltoa, ja mulla oli vielä muutama ikuisuustumma läntti tuolla karvan seassa. Antti oli tosi katkera, se ei tykännyt tästä blondista yhtään, kun se oli tottunu siihen oranssiin ja blondi näytti sen mielestä tosi tylsältä. Oli mullakin aluks totuttelemista tähän vaaleuteen.


Sit kävin taas niks naps saksimassa tukkaa kampaamon tuolissa. Mitä neronleimaus tääkin sit oli? Ilmeisesti kaipasin taas lyhyempää laitettavaa, mut nyt myöhemmin toivon, etten ois tehny tätä. Kuinka pitkä reuhka mulla oliskaan nyt. :(

Ja kulta kerrotko, että mikä tää sun laittoidea on? The hairhelmet of doom! Ei apua, note to self; älä enää ikinä pidä otsatukkaatukkaa noin.


Ja sit kävi hupsista. Miks mun päästä tuli pinkki? Syytän Noraa, sillä oli joskus maailman ihanin pinkki letti, jota kuolasin ja kadehdin päivittäin. Musta se oli makein asia, minkä mä oon koskaan nähnyt, enkä koskaan ennen edes tiennyt, kuinka helppoa shokkivärien kanssa latraaminen tulis olemaan. En kuitenkaan koskaan ajatellu ite päätyväni purkkatukkaan.

Aloitin vaalentamaan tukkaa silloin scenen kulta-aikoina (huom. waaaaaay before galtsuscenejen aikakautta, olinhan sentään troo-leet-edelläkävijä jo tuolloin krhm) haaveenani lyhyt turkoosi tukka valkoisilla raidoilla. Mutta kuinkas kävikään, kun Nora luopui pinkistä tukastaan kasvatuksen tähden, ja kauppasi mulle ylimääräiset väripullot? Mun piti vaan kokeilla..


Mut sille tielle sitten jäin. Mikään muu väri ei oo koskaan tuntunu niin omalta, kun tää ja musta tukka, joten seuraava veto tuskin oli yllätys kellekkään.


Tammikuu 09 ja pinkkimusta. Nyt jälkeenpäin katottuna kaikki hiusvärit näyttää paljon siistimmältä kuvisssa, kun se muistikuva mitä sulle on jääny kun ne oli sun päässä. Mut joo, pistetään sen piikkiin, et tukka on aina kuvissa laitettu ja kiva, etkä sä enää muista niitä huonoja hiuspäiviä sun muita onkkelmia.

Niin juu, tässä välissä, tarkemmin 26.11 sain synttärilahjaksi ensimmäiset ja kauan toivotut lävistykset. :3 ♥


Oon ihan rakastunu tähän kuvaan, miten ylikasvanut otsatukka voi näyttää noin hyvältä? Noh, tuskin se aina näytti. Ja muutenkin tukka tässä on niin nam, tekis vaan mieli värjätä taas mustaa alle.


'Elloo from Thailand, kesäkuu 09. Kulutin hiuksistani pinkin pois Aasian auringon alla, koska mielessä paistoi edelleen se kuva siitä turkoosista letistä. En tiedä piristikö vai pahentiko toi turkoosi raita tota väriä, mut halusinpa kokeilla. Huomatkaa toi mun upea rusketus.

Thaimaassa otin myös ekat ja vikat sinettipidennykset, ensinnäkään ne ei laittanu niitä oikein, niiden kuulus olla mahdollisimman lähellä päänahkaa, mut nää alko vasta 1-4cm päästä, eli ne liusu ja harveni tosi nopeesti. Toisekseen, kun mä vihdoin älysin repiä ne pois joku ilta koneella istuksiessani, tajusin mä kuinka likanen, takkunen ja huonossa kunnossa mun takatukka oli noiden jälkeen. Ew. Niistä ois voinu kuoria veitsellä rasvaa. Ja mulla lähti ihan hirveesti hiusta niiden sinettien mukana. Never again.


Vaalennettu välivaihe ennen turkoosia. En tykännyt tosta tukasta edes yhtä viikonloppua, koska se oli niin tylsä, eikä siitä siksi muuta kuvaa löydy.



Pinkissä on tietyt etunsa; se on shokkiväreistä kestävimmästä päästä (varsinkin ihmisillä, joilla on tukassa paljon punapigmenttiä), eikä se kuluessaankaan näytä mitenkään kovin järkyttävältä, ainakaan verrattuna sinisen/vihreän/turkoosin eroottiseen merilevä/home-efektiin. Turkoosi tukka oli tosi jees vasta värjättynä, mutta jo kahdessa viikossa se menetti hohtonsa ja alkoi näyttää lähinnä siltä, että sun päässä majailee laumallinen homeitiöitä. Ja vaikka turkoosi on yks mun lempiväreistä, ei se istunu mun nassuun yhtä hyvin kuin pinkki.


Kulutin sinistä pois aikani, värjäsin pinkiksi ilman vaalennusta ja tuloksena oli yrjömarjapuuro ikävällä violetilla vivahteella. Eikun vaalennusta päälle, jotta päästäisiin takasin pinkkipääksi. Siinä välissä testasin tän väristä yhdistelmää, joka on kummitellu mun päässä pidemmän aikaan. Ihan kiva, mut toi turkoosi kulu jo ekan pesun jälkeen ihan mahdottomaksi.


Kuva uusimmasta päästä Helsinginreissulta. Onhan tossa tukassa vielä käyny kaikkia pikkumuutoksia, mut niistä on ollu jo täällä blogin puolella juttua, en koe tarpeelliseksi toistaa. Jos jotakuta kiinnostaa, niin voi sit selata vanhempia merkintöjä.

Tällä hetkellä yritän vaan kasvatella tätä lettiä pidemmäksi ja haaveilen uusista 100% aidoista hiuspidennyksistä, mitä ne mun viimeks hankkimat ei kaikesta väittämisestä huolimatta olleet, eikä ne siis suostunu värjäytymään kunnolla. Mulla on nyt menossa kuitenkin armoton tukkakriisi, oon totaalisen kyllästynyt taas. Ehdotuksia otetaan toki vastaan.

Hyvvee Vappuva! (Vaikka se ei vielä tänään olekkaan, toisin kuin eräs nimeltämainitsematon bloggari on koko viikon luullut..) Tänään tie käy Könönpeltoon Noran ja muiden hämärätyyppien luokse bilettämään. Rahaa ei oo nimeksikään ja olo on karmea, ehkä ihan hyvä toi rahatilanne siks, että nuha ja krapula tuskin olis mikään unelma-aamun parivaljakko. Luotan kuitenkin siihen, että saan jonkinlaisen hiprakan aikaiseksi ihan ilmaistarjonnalla, ihmiset kun tuppaa olemaan aika anteliaita ja mukavia iloliemen vaikutuksen alaisena. Humalan hakuinen huominen ja tsilleen.

28.4.2010

Nobody made you the king of the world

Oon kyllä kipeenä aina ihan huonoihin aikoihin, nytkin tuolla on niin ihana kesäkeli ja tekis vaan mieli mennä riehumaan ulos. Ja ottamaan kuvia. Sen sijaan nökötän umpijäässä sisällä ja väkerrän tämmösiä ihan mälsiä juttuja. Pahoittelen, turha postaus on turha.

Day 01 - Your favorite song


Day 02 - A song that makes you happy


Day 03 - A song that makes you sad


Mä en pysty oikeesti enää edes kuuntelemaan tätä sen jälkeen, kun aloin kuuntelemaan noita sanoja ja tajusin ton biisin idean.

Day 04 - A song that reminds you of someone


Day 05 - A song that reminds of you of somewhere


Isi juotti mut Thaimaassa ja mä kävin laulamassa karaokee.................. Ja mitä muutakaan kun BON JOVIA? Vähän ikimuistonen reissu kyl.

Day 06 - A song that reminds you of a certain event


Day 07 - A song that you can dance to


Toim. huom. jos mä koskaan tanssisin, ni mä haluisin ehdottomasti tanssia tätä.

Day 08 - A song that makes you fall asleep


Enkä nyt tarkota edes hyvällä, tää biisi on vaan niin pirun tylsä ja puuduttava.

Day 09 - A song from your favorite band


Jos joku ei nyt arvaa, mistä tää mun innostus nimeen Jack tulee..

Day 10 - A song that no one would expect you to love


Älkää kysykö.. Tää on vaan niin jepa.

Day 11 - A song that describes you


Day 12 - A song from your favorite album


Day 13 - A song that you listen to when you’re angry


Day 14 - A song that you listen to when you’re happy


Day 15 - A song that you listen to when you’re sad


Day 16 - A song that you want to play at your wedding


Mä en edes halua naimisiin, mut tän kyl soittasin ja pistäisin kaikki vieraat opettelee ton tanssinkin..... En voi muuta sanoo kun että kyllä suomalaiset osaa. :---D

Day 17 - A song that you want to play at your funeral


Rakkausbiisi. Ja miks tuo jätkä tossa on noin hiton ukuli? Ihan hirmu lutuset hiilipatukkakulmakarvatkin. :(

Day 18 - A song that makes you laugh

 

Mistä tämmösiä miehiä löytää? Tahdon yhden. :D ♥

26.4.2010

Cause I feel low

Eilen oli Antin kanssa mässypäivät, kannettiin kaupasta kokista, karkkia ja sipsiä. Sunnuntait on kamalan tylsiä ja turhia, joten ne voi vaikka kuluttaa syöden, kun ei kerran muuta keksi. Ja kaikki tietää, miten vetämätön olo possuttelun jälkeen jää, joten laiskuus iski mua tänään naamaan isolla ja märällä rätillä, eikä mua innosta kirjottaa yhtään. Valivali.


... toi loppu on niin ihana. :--------D Ilmekkin kertoo, et olin just valmistunu loppuhöpötyksiin, mut sitten se kameran akku olikin jo finito.

Ps. miksi noi videoiden alotuskuvat on aina noin törkeen upeita? Kiitti Youtube, mäkin sua!

25.4.2010

My plug-in-baby.

En päässyt bloggaamaan aikaisemmin, mun, koneen ja kuvanmuokkausohjelmien kolmiodraaman vika! Jos kone toimi, minä tai muokkausohjelmat mökötti ja sitärataa. Ihan kurittomia otuksia. Mutta, asiaan.

Noin viikon elelin ja pyörähtelin pääkaupunkiseudulla, vähän ikävää palata Varkauden arkeen taas. Etelässä vaan tapahtuu ja näkyy paljon enemmän, taidan varmaan kohta kuopata haaveet Jyväskylästä seuraavana opiskelupaikkana, ja painua ihan suosiolla sinne Kamppiin telttaretkeilemään. Sen verran mukavalta se asustaminen siellä alkaa aina tuntua, kun pääsee sinne hulinaan kulkemaan. Viikonlopun elin Merin kanssa sen vielä suhteellisen tyhjässä kämpässä, hiirenluikauksen päässä Kampista.

Perjantaina asettauduin kamojeni kanssa Mertsalle ja sen jälkeen vietin loppupäivän Villen kanssa, lauantaina metroiltiin Merin kanssa Itiksen tarjontaa katsastamaan ja sunnuntaina pompittiin pitkin Helsinkiä, ja välillä istuskeltiin ja katseltiin, kun Ville ja muut skeittas. Kaikkiin päiviin kuului asianomaista mitääntekemätöntä chillausta, ja aina silloin löytää uusia tuttavuuksia, tai törmää vanhoihin. Pikkukaupungin sisäsiittoisten jengien jälkeen Helsinki tuntuu olevan täynnä uusia mahdollisuuksia, ainakin näin ulkopaikkakuntalaisen näkökulmasta. Rakkaus, rakkaus, rakkaus. Kuvasaldo Helsingistä: 0. Liikaa tekemistä!

Maanantaina jätin Merin rauhaan, ja suunnistin Espooseen kiusaamaan Suvia. Matinkylä ei tosin tarjonnut mitään uutta, muttei vanhoissakaan ollut valittamista. Riku ja Suvi on molemmat ihan aivottomia toopeja, eli just semmosia tyyppejä, joiden kanssa viihtyy ihan ilman mitään sen kummempaa actionia. Annetaankos nyt vaan niiden kuvien puhua puolestaan?


Aamupäivät mä nökötin koneella, koska mun vaimo oli koulussa. Illalla lähdettiin sitten huitelemaan kylille, kuvien laadusta kiitokset ja kumarrukset Suvin järkkärille.



Suurin osa kuvista on tätä luokkaa, minä oikeesti yritin hymyillä ihan nätisti, mutta minkäs teet, kun ympärillä hyörii kaksi ihan keharia tyyppiä. En saanut pusua, sain vaan kenkää (tai lapasta?). :---------(


Tässäkin mua vaan viskottiin karkeilla!


Saisko tämmösen yhden kappaleen Rikuja kuitenkin sinne Varkauteen, en ees muista, millonka viimeks oisin nauranu niin paljon.


Eikä Suviakaan saa unohtaa, söpö pikkunainen. Oisin tahtonut laittaa tänne tosi suloisen pusukuvan meistä, mutta koska Suvi muistuttaa siinä suunnattoman rintavarustuksensa takia enemmän tynnyriä, niin kyseinen tissityttö ei ehkä olis kovin iloinen sen salaisten tynnyripäiväkirjojen julkaisusta.

Eikö olekkin muuten aivan _kaameat_ nuo tekstit noissa, saa noi kuvat näyttämään jotenkin sottasilta. Pari pientä kuvavarkautta ja mä jo heti sain harmaita hiuksia ja neuroottisena aloin rustaamaan noita. Mutta sontiaiset murr, minun kuvia ette vie!

Mä oisin halunnut tähän vähän laadukkaammat tekstit, mutta mun pää jäätää kirjoutuksen suhteen nyt niin pahasti, että sylkäisen tän nyt noiden kuvien turvin vaan, tyytykää niihin. Toinen vaihtoehto olis ollu odottaa vielä pari päivää, mutta kun tää juttu oli jo luvattoman myöhässä muutenkin, niin antaa olla. Ulostan loput reissusta sitten vaikka seuraavassa postauksessa.

21.4.2010

On se nyt perkele

Selvä, mun blogi lähtee kohta mäkeen tällä menolla, raivostuttavaa ilmiannella kaikista pikkuhikilöistä tyyppejä, jotka kopsaa kuvat täältä ja esiintyy minuna. Jos ette oo huomanneet, tuolla reunassa on linkkilista paikoista, mistä mut löytää, ja jos löydätte muualta, niin oon enemmän kuin kiitollinen, jos ilmiantaisitte sen ja sitten vielä ilmoittaisitte mulle.

Mut oon mä kyllä aika otettu, että musta välitetään niin paljon, et nähdään hirvee vaiva kopioida mun kuvat, stalkata mun kirjoitustyyli ja vielä opetella kaikki mun käyttämät hymiötkin. Hulluilla on halvat, mutta aikaavievät huvit, kuten jollain tyypillä Tallini.fi sivustolla, ''minun'' tallini löytyy sieltä nimellä Juha_tuskassa. Olis kiva, jos joku jaksais ilmiannella sitäkin mun kanssa.

16.4.2010

And off we go

Adios mussut, mä lähden sinne Helsinkiin. Viikonlopun oon keskustassa ja sit meen moikkaa Supapupaa Espooseen, sitten tuun taas Helzinkiiii. Jee. Insert random Helsinki hype here. Mutkun mutkun matkun se on niin iso ja jännä juttu aina kun pääsee jonnekki, yleensä pääsen pääkaupunkiseudulle opiskelijabudjetilla just kahdesti vuodessa, niin en ehi kyllästyä siihen!


Hahhah, joku random kuva konelta. En saanut naamaa enää yhtään lähemmäksi kameraa. :(

En nyt sitten kai pääse päivittämään viikkoon, viils. Aion pitää hauskaa, en jaksa mietiskellä blogijuttuja. Katsotaan, jos käydään Merin kanssa hakemassa lisää rautaa naamaan.  ♥ Heippa!

13.4.2010

Pink Chihun haaste

Parempi myöhään kun ei millonkaan! Joskus aikojen alussa tehtiin Maran kanssa kysymyslista toisillemme blogiin. Maran versio, omani tulee tässä (ja vähän myöhässä...) Kuvat ovat kamerahuorauksia vuosien varrelta.


1. Viisi parhainta muistoa ala-asteelta?
1. Meidän kouluretki Särkänniemeen. Oltiin pikkupervoja ja tulin sieltä syli täynnä pehmoleluja ja kertakäyttökamera täynnä epäonnistuneita kuvia. Onneks osasin melkein käyttää sitä salamaa.
2. Pitkälänniemellä aina rakenneltiin majoja mettään ja leikittiin Pokémoneja.
3. Pyydystelin välitunneilla aina heinäsirkkoja.
4. Meille tuli luokalle yks uus poika, se oli vaan puol vuotta siellä, mut se oli ainut jätkistä joka ei ollu ilkee mulle ja heitettiin sen kanssa aina idioottia läppää.
5. Nauhotettiin yhden tyypin naurua kun se oli lähdössä pois ja kaikki jäis kaipaa sitä niin jäätiin luokkaan ja meiti tekee siinä nauhalla pieruääniä taustalla ja räkättää? Onneks sitä nauhaa ei enää löytyny!
6. (Pakko oli, mä tiedän Maarit, että tää oli tän kysymyksen tarkotus!) mun pravuuri, jouduin esittämään koko luokan edessa pöydällä epilepsiakohtausta, siinä sitten sätkin ja kaikki nauro. :----------DDDDD

2. Mikä haluat olla isona ammatiltasi?
Katoin Subilta ohjelmaa eläintarhasta ja sit siellä oli semmonen kasvihuone jossa ne kasvatti perhosia. Haluan perustaa oman perhostarhan (jossa mm. Nora vierailisi mieluusti..)! Mut jos ihan oikeesti puhutaan, niin mä tykkään laittaa ihmisiä, joten joku kampaaja yms.

3. Luettele muutama asia mitä kadut.
Näitä olis liikaa. :--D Kadun muutamaan ihmiseen tutustumista, koska ne teki mulle aika inhottavasti. Kadun sitä että lukiossa innostuin niin paljon uusista kavereista, että periaatteessa hylkäsin vanhani. Kadun myös armotonta nolouttani ylä- ja ala-asteella.

4. Parhaat jutut Marassa/PinkChihussa?Noh, Maarit on ällösöpö ja ihanan hömelö ja ainainen ihmettelijä ja välillä tosi random. ♥ Meillä on n. 12 vuoden yhteiselo takana, eli oon tuntenu sen pidempään kun kenenkään muun ja meillä on aika paljonkin omia juttuja ja unohtumattomia aikoja ja kokemuksia takana. Ja ollaan molemmat ihan retardeja...


5. Viisi isointa toivetta?
1. Haluaisin olla hyvä jossain. Tuntuu että oon kaikessa aina ihan alisuorittaja. D:
2. Haluaisin olla rikas.
3. Haluaisin olla sanavalmis ja osata oikeesti auttaa ihmisiä niiden ongelmissa, enkä haluais olla aina uusien ihmisten kanssa ihan lukossa.
4. Haluaisin mun periytyvät silmäpussit poissss.
5. Haluasin olla (ehehhehehe) ehkä kuitenkin vähemmän itsekeskeinen.

6. Luettele vähintään 3 asiaa missä oot itsessäs tyytyväinen.
Ulkonäöstä vai luonteesta vai mistä? No oletetaan nyt ulkonäöstä vaikka. Pitäisin mun silmistä, jos mulla ei ois silmäpusseja. Pidän tavallaan mun suusta. Ja siitä että mulla on suht hoikat jalat ja aika pieni pyllymys. Mun hampaat on kivan muotoset mut ne on aika keltaset

7. Mihin asioihin oot vähiten tyytyväinen ittessäs?
Mun kasvojen muoto on ruma, silmäpussit on perseestä, omituinen pömpöttävä kylkiluu vasemmalla puolella, liian pienet tissit verrattuna mun luustoon ja rakenteeseen, paksut ja lyhyet nakkisormet ja varpaat, keltaset hampaat ymsyms.


8. Miks oot niin laiha? (Ei vastaväitteitä!)
Koska mä syön aika vähän. Mut sit tulee kausia et syön tosi paljon ja sillon en taas oo laiha.

9. Jos saisit kaks lasta, tytön ja pojan, niin mitkä niiden nimet olis?
 Henri olis kiva pojan nimi, tytön nimee on ookkaa miettiny. Apua en keksi mtn tytön nimee mistä pitäisin. :(

10. Viisi lempileffaa?
Pokemonit, Liikkuva Linna, Paavo Pesusieni, Spirit, villi ja vapaa ja Keisarin Uudet kuviot. Vähän piirrospainotteista ehkä?

11. Raha vai rakkaus?
EI TÄMMÖSIÄ KYSYMYKSIÄ! :--D Molempia ilman ois ikävä elää. WTF EN OSAA EHKÄ VASTATA TÄHÄN??? No okei, oisin liian kylmä ihminen jos sanoisin että raha, joten sanotaan nyt että rakkaus. Mut raha on mun salarakas. :( ♥

12. Lemppari Pokémon?
Gyarados tai Raihcu!


13. Viisi lempibändiä?
Placebo, Coldplay, The Used, The Crash, Him.

14. Kolme lempiruokaa ja lempiherkkua?
Lempiruoat: äitin makaronilaatikko, kevätkääryleet, nuudelit. Herkut: tietyt irtokarkit, Pandan valkosuklaa ja Petzit.

15. Koska oot niin rento ja rohkee niin onko vinkkejä mite vois olla itekki semmonen? Höpö Maarit. :( ♥ Tarkotat kai että oon laiska ja liian suorasanainen? Noh, ei kannata aina stressata kaikkee ja pitää tehdä asioita spontaanisti ja ajatella seurauksia vasta myöhemmin. (Älkäää nyt oikeesti tehkö näin, muuten tää maailma on pahasti kusessa) Emmä osaa neuvoo iha vammane kysymys. :---D

16. Lempivaate?
Hmmmmm mun repalefarkut, siis ne vaaleensiniset.


17. Mitä elukoita haluat ehdottomasti tulevaisuudessa?
Ainaki viis marsua jotka kulkee aina mun perässä jonossa ja putputtaa, kissan, sit Chow Chowin ja Corgin, parta-agaman ja sit jonkun eksoottisemmankin liskon, akvaarion ja undulaatteja ja kaikkee! Ei tietenkään yhtäaikaa mutta musta tulee salee höperö eläinmummeli joka puhuu vaan elukoillesa päivät pitkät.

18. Ootko huijannu koskaan kun ollaan pelattu jtn kuten Monopolia tai korttia? Ja jot oot niin miten ja miks ym? 8D En oo huijannu, oon vaan niin paras et rökitän aina sut. ;)

19. Rehellisesti: millasena näät ittes 10v päästä? Entä 20? Kuvaile! vastaukseks ei käy pummina.
Pummi ei käy? No perhana! Kymmenen vuode päästä eli 28v oon varmaan töissä jossain kassalla Jyväskylässä. Oon elämääni kyllästynyt ja syynään joka päivä mun ryppyjä ja murehdin vanhenemista. 20 vuoden päästä eli 38v oon ryppynen ja masentunu yksinäinen juoppo. En mä halua elää niin vanhaks. :--------D

20. Kuvaile normi arkipäiväs oikein tarkasti.
Herään myöhässä ja kiroillen kelloa, käyn pesemässä naamani, keitän teetä ja askartelen pari leipää, meikkaan (jos ehdin/jaksan), juoksen linikkaan, tylsistyn koulussa tai lintsaan, tuun iskälle dataa, lähden neljältä linikalla taas äitille/Antille ja siellä dataan, luen kirjaa, syön tai katson telkkaria, pesen naaman ja hampaat ja painun näkemään sieniunia ihan liian myöhään.

21. Kuvia unelmakehosta/ulkonäöstä?


Vaikka Daisy on niin tehty, niin silti toi kroppa on tosi jees. Voisin ottaa tommosen ruhon mut vähän pienemmillä puskureilla. Vaikee ois ku teilais kaikki ihmiset noilla. :D

Ja Brookelle Bones on niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin suloineeen. ;;___;; ♥ Just tommosen ukulipöksyn vähän pyöreen nassun tahtoisin.

22. Muutama mukava kiva muisto Maran/Pink Chihun kanssa?
Pienenä kaikki majat, puupierut sun muut pöhköt jutut, sisiliskokesät ja vanhempana mökkeilyt kesäisin ja kaikki reissut, mitä ollaan tehty. :)

23. Pari elämäs ärsyttävintä juttua?
Mun oma aikaansaamattomuus ja laiskuus. Ja asuminen täällä tuppukylässä ja se kui ajattelen aina, että kaikki ihmiset ei tykkää musta enkä uskalla siks puhua uusien ihmisten kanssa ja sit ne ei ainakaan tykkää musta ku oon vaan mykkänä.

24. Mihin/miten arvelet että kuolet?
Oon ihan varma, että kuolen auto-onnettomuudessa.

25. Yksi lempisanotus jostain biisistä (+biisin ja esittäjän nimi)
Placebo - Spite and Malice: you look well suited like you came to win

26. Piirrä paintilla joku söpö otus. :3


Okei mikä se ooooon? Emt.

27. Ikuinen karkki- & sipsilakko vai kasvissyönti?
Kasvissyönti, herkuistani en luovu. :(


28. Mielummin sun normiväriset hiukset aina vai aina ilman meikkiä?
Tukka on mulle kaikkein tärkein asia. Se on helposti muokattavissa ja näin dillet meikit tylsällä tukalla ois vähän laimeet. :D


29. Unelmakoti? Kuvaile!
Hmh, enkä! En mä tiedä millaisen talon mä tahdon. :(

30. Oliko jänniä kysymyksiä jee!?
Oli tosi ihqui, kiitos kulti. ♥

11.4.2010

You can't fool owls.

Antti on ihan hassu kun se nukkuu. Heräsin yöllä, kun herra taas vaihteeksi hamusi ja nyki mun peittoa varastamisaikeissa, vaikka sen oma oli siinä vieressä mytyssä. Annoin sille sitten sen oman peiton ja pussasin sitä poskelle ja Antti on selkeästi ehdollistunut antamaan vastapusun. Sääli vaan ettei nukkuessa tuo sihti oikein pelaa, koska patja sai hellyyttä minun sijasta. :D Sitten herra jäi vielä odottavan näköisesti siihen nuokkumaan, tippunut tyynykin piti sille noukkia. Vilun täyspalvelu 24/7. Ja koko ajan tyyppi oli unessa. Eikä oo ensimmäinen aamu, kun saadaan hyvät naurut sen yötoilailuista. :--D

Mun ja Antin illallinen eilinen oli kovin romanttinen; käytiin läheiseltä grilliltä juustoburgerit minun piikkiin. Ja ihan törkeet kasat karkkia Filmtownista. Grillillä oli humalainen kanta-asiakas, joka kiros meille karaokea laulavia ihmisiä käyttäen muunmuassa ilmauksia ''ne pitäs panna turpeen alle ja nussia uudestaan'' ja ''helvetin persesämpylät helvetti''. :---D Hauska ukkeli.


Viikolla viihdytin itseäni ja värväsin Antin pärstäkuvaajaksi. Huonosti koulutetun kuvaajan tunnistaa siitä, että se varmasti tulee ja ottaa kuvia sillon kun sä hihkut ''EI VIELÄ!111''.


Testasin huvikseni vähän erilaista meikkiä, mutta mun taidoilla siitä vähän tuli taas mitä tuli ja Antti naureskeli mun 'kotkansilmämeikeille' loppupäivän.  Ihanaa kun on kannustava poikaystävä! No mä nyt tykkäsin noista kuitessi, ehkä ne onnistuu ens kerralla paremmin. Vaaleet raidat hiuksissa on Merin ylimääräisen vaalennusaineen syytä.


Oon tahtonu kauan korvaloven mun rättiin. Mission complete.


Raitaa raitaa, reikäperseitä ja alamittanen tatti. Noi farkut vaan lahoaa lahoamistaan, enkä mä löydä uusia. Paitsi tietty sillon, kun mulla ei oo rahaa ostaa. Ärsyttää olla liian lyhyt ja lattapyllynen kaikkiin farkkuihin.


 Wöömwuum. Miksi pitää olla niin eloisa pari, että kuvissa on mahdoton pysyä paikallaan?

Kirjoitus tökkii lujempaa kuin traktori blaa blöö en saa ulostettua mitään fiksuja ajatuksia. Ens viikolla tiedossa viikon mittainen reissu HESAAN. HESA pitää kirjottaa capsilla, koska sillä saa ärsytettyä aina trooSTADIlaisia. ''SE EI OO MIKÄÄN HESA SE ON _STADI_!1''. Antakaa olla, mä oon LANDELT, emmä voi kässää.

Mut siis niin, Meri muutti Hesaan ja mun älyllinen seuraelämä kuoli lopullisesti. Jos Anttia ei lasketa mukaan, niin mun sosiaalisen kanssakäymisen ainoot valopilkut on satunnaiset treffaamiset Noran ja Maaritin kanssa. Ja lukiolla käynti, uusi jakso alkaa huomenna ja mulla on kaksi rästikurssia. Pakenen Varkauden harmautta pääkaupunkiin, onneksi Mertsan kämppä on melkein Kampin vieressä. Eletään siellä sietten viikko makaronilla ja mäkkäriruoalla. En malta odottaaaaaaaa. ♥

 

Random piristevideo loppuun. Tän tekijän videot jättää jälkeensä aina kolmella kirjaimella kuvailtavan olon: wtf.

10.4.2010

Who let the dogs out?

Voisin tulla tänne nopsaan jakaa teille kaikkee pikkutylsää. Vaikka karvakuulumisia.


Esimerkiksi tämmösen söpön otuksen. :3 ♥ Viikon ikäinen shelttipentu, awww. Jos en oo jo maininnu, niin äiti on koirakasvattaja ja meillä on jo pitkään ollu kasvatuksessa kahta koirarotua, Shetlanninlammaskoiria ja Belgianpaimenkoiria. Nyt meillä on tulossa aika lyhyen ajan sisällä kolme pentuetta taloon, eli koko paikka tulvii taas pississä ja kakassa. Ei oo mitään niin mukavaa tunnetta, kun se että aamulla heräät, astut ulos huonees ovesta ja tilsit suoraan lämpimään pissiin... :-------------D Siitä ei kyllä aamu parane. Mut ihanaa, pitkästä aikaa on koiranpentuja!


Antti oli meillä yötä, ja jouduttiin ottamaan saatiin tilanpuutteen takia tää yks karvapylly meidän viereen nukkumaan. Ja ei, Brilli ei oo vihanen. Sillä vaan aina jää ylähuuli tolleen hönösti ja sitten se näyttää ihan possulta. :D


Antti kiusas minun irvipossua. :( Se meni peiton alle ja vikis, varma keino saada meidän koirille hepuli.

Loppuun marsujuttuja. Vanha läskimarsu on läski ja ihan hasssfu. ♥

6.4.2010

Thanks CF for pimpin' my face

Sain vihdoin ahdistettua itseni kameran väärälle puolelle (=taakse, linssilutkana viihdyn paremmin sillä toisella puolella) ja kuvattua sen Crazy Factory-tilauksen saldon. Tää teksti tuli kirjoitettua pahimmalla materialismionnellisyyshypetys-hetkellä joten öh.. pahoittelen.

Olin tän viikon kun hepulin saanut elefantti ja kyttäsin postilaatikkoa enemmän kun laki sallii. Crazy Factory heitti mua tiedolla, että lävistyskrääsä oli postitettu, eikä ollut kun ajan kysymys, että millonka se ihana plärä tupsahtais postiboxiin. Loman kruunas se, kun yksinäisen lomaviikon jälkeen perjantaina lähdin liukastelemaan peilikirkkailla jääteillä Maaritille päin (okei, teknisesti ottaen päin kirjastoa, jonka edestä Maaritin äidin oli tarkotus koppasta mut kyytiin ja ajaa sinne korpeen) ja vilkaisin vielä viimeisen kerran hermostuneesti postilaatikkoon. Mä en kestä odottamissa näissä tilausjutuissa ja olin ihan sikaonnellinen, kun siellä laatikossa makas mukavan pullea kirjekuori mun nimellä varustettuna, JES! Ihana materialismiorgasmi. ♥

Availempa teille läskikuoren sisältöä taas perinteisesti kuvin:


18mm sarvi. Olin ehtiny hävittää jo puolet venytyskoruista, kun ekan kerran venytin, ja tarvisin siks tätä.




Paljon korvasälää. ♥______________♥ Venytin korvani just tämän takia, nää kaikki korut on ihania. Mä en koskaan kyllästy eläinkuosiin.


 
Tai tatskakuviin. Tän toisen tatskakorun teksti on tosi laaameee, mut toi pin-up naikkonen tossa oli niin nätti, et tahtooooi.



Kahdet silikonitötskät piti tilata suurimmaks osaks ihan mukavuussyistä; ne joustaa ja on kevyet pitää korvassa, eli täydelliset nukkumiseen ja korvien lellimiseen, eikä ne ala haista niin karmaiseville, kun kaikki muut jötikät. Ja ihan söpöjäkin ne on. Ja niin, mun molemmat korvat on 20mm.


Tilasin myös kahdet parit normikorviksia, mulla oli alunperin seitsemän kappaletta normaaleja korvisreikiä, kunnes venytyksien jälkeen otin niistä kaikista muista korut pois ihan vaan siks, ettei ne sopinu musta noihin venytyksiin. Aattelin nyt antaa niille taas mahdollisuuden, ja valkkasin väriks valkosen, koska se on sopivan neutraali väri ja noiden kuvaplugien taustatkin mätsää. Niistä viidestä vapaaks jääneestä kaks on umpeutunu niin, etten ainakaan vielä uskaltanut väkivalloin runnoa noita koruja läpi, koska korvat on muutenkin hellänä uudelleen venyttämisestä.
 



Ja naamasälää tietty. Tommosia peruskorujan vaan. En oo ees päässy kokeilemaan noita renkaita, koska ne pallot on niin tiukassa, tarviis löytää jotkut pihdit niiden löysentämiseen. Ja noi tapit on tosi hyvän kokoset siinä mielessä, ettei ne yhtään törrötä. Huono vaan, että ne on sit liian tiukat, koska ne hautoo niitä reikiä ja ne alkaa haista jollekkin kuolleille eläimille. :---D Ew.

Sit kun on joskus taas varaa, niin varmasti tilaan lisää tuolta, halpaa, helppoo, iso valikoima ja tulee ihan postiluukkuun asti. Eikä postikulutkaan hiplaa pilviä, 5e per tilaus.


Niiden korviksien kanssa tuli muuten tää maailman paras rasia lävistyskorujen säilyttämiseen. Hyvästi iänikuiset minigripit ja kiroilut kadonneiden pallojen kanssa!


Ja loppuun vielä mun koko läväriarmeija. Pallorenkaat kokojärjestyksessä; 12mm, 10mm, 9mm. Hevosenkengät; 10mm, 1.2mm 10mm, 1.2mm 8mm, 8mm. Tapit; 10mm, 7mm. Sit parit randomit pallot. Kaikkien korujen paksuus on 1.6mm, ellei toisin oo mainittu. Tosta toki puuttuu ne tapit jotka on mulla naamassa, ne on 8mm pitkät.