26.5.2010

You're so hard to beat

Mulla ois nyt juttumateriaalia rästissä jo kahdesta kick ass-viikonlopusta, mutta kuvamateriaalit on Mokkiksen, Noran ja Maaritin hallussa tietoisen päätöksen takia; en halunnu olla aina se, joka elää ja kokee kaiken vain sen kameran linssin takaa. Enkä ole mitään kuvatallenteita saanut keneltäkään kalasteltua ja jutut siirtyy myöhempään käsittelyyn.

Iskä lähti Thaimaaseen, joten tietty mä otan ilon irti siitä, että koko talo on mun käytössä. Sanna on asunu mun kanssa täällä maanantaista lähtien ja mä tiedän, että kesäloman pärähtäessä käyntiin täällä saattaa rampata porukkaa ihan mukavasti. Ei pitäs tulla yksinäistä, vaikka Antti lähteekin kuukaudeksi Interrailille, joskin kyllä mulla on vähän huoli puserossa siitä, kun ketään herran retkiseurueesta ei taida paljoa äly painaa. Noh, jos ne nyt selviäis siellä.

Mut tää juttu koskee taas sitä koiranpenturintamaa. Meillä on nyt taas uus kiva pesue karvapyllyköitä, mut niistä sitten juttua, kun ne alkaa muistuttaa vähemmän rottia ja enemmän koiria. Muutama postaus takaperin oli näkyvillä ällösöpöjä kuvia Jiristä ja nyt niitä on tulossa lisää. Harmi vaan, ettei se enää odota mua kotona, vaan se on jo luovutettu uuteen kotiin. Tuntuu joka kerta pahalta luopua niistä kaikista lutusista koiranpennuista, mutta kun pentueita on takana jo enemmän, kun mulla on sormia, niin siihen alkaa tottumaan.

Sitäpaitsi ei meillä oliskaan nyt oikein tilaa ottaa lisää karvakamuja, meidän talossa on niitä tällä hetkellä noin kakskymmentä! Siinä on hulinaa kerrakseen, kun mun serkkukin asuu väliaikaisesti Shelttilaumoineen meillä. Noh, ei lopu silitettävät kesken. :D Mut takasin siihen Jiriin.


Voi eiiiii, olenko ehkä joku maailman lutusin riiviö, ja maistelen vähän sun uutta tuubitoppiakin tässä. :E Tosta topista pistän sitten kuvaa vähän myähemmin.


Sanna ja Henni hurruuttivat autolla pihaan, joten sainpa napattua kuvan kerrankin tästä riiviöstä paikallaan. Sydäntä särkee postailla näitä kuvia, että en nää tota mykylää enää pitkään aikaan. .___. Eikä ne yleensä mua enää muistakkaan mua, kun niitä näkee uudestaan taas jonkun vuoden päästä. Ja sittenkin se on jo iso, murr.


Vähän tärähtänyt mutta niin lutu silmävinkkaus. ♥


Sanna ja Henni oli ekaks vähän pelottavia, niin toi pentu pyöri enemmän mun jaloissa. Se on pieni. ;;___________;; ♥ Tsekatkaa myös tota mun seksikkäästi kulunutta karvahattua... Onneks se on nyt taas värjätty juurikasvuttomaksi ja pinkiksi Mokkiksen ja Noran toimesta.


Sanna ja Jiri innostu alku-ujostuksen jälkeen leikkimäänkin. Tässä siis jahdataan Sanna kenkuleita. Mun blogista on tulossa STEV-kokoelma selkeesti. (Suomen tylsimmät eläinvideot.) Mutkun mutkun!


Löysin tieltä uuden kaverin! Tai varmaan miljoona. Niillä oli yhdellä polulla jotkut orgian tapaset, ne jopa harrasti siellä keskenään nekrofiliaa... En halunnu et kaikki talloo niitä lyttyyn siihen asfalttiin, eli olin pylly pystyssä pelastamasta jokasta kotiloo, jotka oli tielle eksyny. Oli Sannalla ja Hennillä siinä häpeemistä.. :D Mut kotilot on kivoja, ei niitä saa tallooo.

Oon just tämmönen metsähihhuli ja tyksin kaikkia ötököitä. Poikkeuksena isot hämähäkit, esim. vesihämähäkit, koska semmonen puri mua pienenä. Täytyy sanoo ettei naurattanu, ku Thaimaassa vieraillessani Oon kotona erehdyin käymään suihkussa ja sit sieltä ammeen altaa ryömii semmonen nyrkin kokonen hämispallo, josta lähti vielä kuvottavat sormen pituset jalat... Löysät housuissa ja kiljausta pidätellen mä sitten yritin nirhata sitä petoa käyttäen apunani muovikauhaa. Se loikki valehtelematta metrin pitusia loikkia ympäri kylpyhuonetta, kunnes se taas katos sinne ammeen alle. Mä voin kertoo, etten sulkenu silmiäni siellä suihkussa enää hetkekskään, tiirasin vaan  maanisena sitä ammetta ja tein tuttavuutta siitä kaukaisimpana olevan nurkan kanssa... :-----D Hyiv vit.

19.5.2010

They never had the time.

Mähän jos oisin oikein fiksu ja jaksavainen ollu, ni voinu nyt kertoilla mun viikonlopusta, mutta Maaritilta ei ole herunut kuvamatskua ja mun tilaus Ginasta sattui nyt oikeen mukavaan saumaan, niin mä nyt sit esittelen sen kahdeksankympin materialismirakkasujöötin.


Ekakskin, pääsyy koko tilaukseen; pillifarkut, 20e. (Rumat ja venkurat nakkivarpaat ei sisälly hintaan.) Oon nyt onnellinen, ettei mun tarvii enää esitellä mun alkkareita kaikille takana kävelijöille niistä vanhojen pillien nyrkin kokosista tuuletusaukoista. Ja oon myös onnellinen, että kerrankin jostain löyty halvat 24-tuumaset. ♥ Okei, on noiki ihan pikkiriikkisen liian isot mulle, koska mun pylly on vähän littana, mut eiköhän ne pesussa kutistu. Mua kyllä samaan aikaan innottaa ja inhottaa toi noiden vaalea väri, oon ihan varma että niihin jää kiinni kaikki mahdolliset likatahrat sun muut, eikä noi muutenkaan anna yhtään anteeksi tynnyrireisiä.


Tissivyö, 10e. Mun uus kaveri taistelussa armottoman muodottomia lörttöpaitoja vastaan.


Pitsileggarit, 10e. Ihan söpöt, ainoo miinus tulee siitä, että noi on vajaamittaset, hurr.. Oli silti niin kivat, että piti saada.


Rannekoru, 10e. Sulonen vai sulonen?


Sit tilasin viel tän, 30e. Mut koko 34 oli liian iso. :-----( Eikä se ollu muutenkaa yhtään niin kivan muotonen mun päällä ku tässä kuvassa. Nyt sit joko palautan tän tai pistän Asnnan/Noran ostamaan tän multa, kerta ne molemmat tätä on haaveillu. Ja nyt multa loppu sit ideat kesätakkien yms semmosten kanssa kesken, en löydä mistään mitään kivan näköstä ja mua alkaa kiukuttaa! Oon kulkenu samassa talvitakissa 24/7 nyt tässä pari vuotta, eikä siitä sit tunnu olevan yhtään hyötyä talvisin kun sitä liikakäyttää helteillä.

Heittäkää joku mukava mua ehdotuksella kivoista suomalaisista nettikaupoista, jossa ois jotain jäsnkiä takkeja. Ginasta ja Hooämmästä ei ollu tähän hätään yhtään apua.

13.5.2010

I'll be the boy you can't resist, you'll be the tenth girl on my list.

Kyllä te kaikki tiedätte ne päivät, siis ne päivät. Ei ne naisten kuukausittaiset, vaan ne päivät kun elämä (lue: tukka ja meikit) menee enemmän kun hyvin. Ne päivät on parhaita kameralutkailupäiviä ikinä. Mulla oli tänään just semmonen itserakastelupäivä, onneks siihen liittyi myös hyvä sää, paljon vapaata aikaa ja mahdollisuus ikuistaa pälliäni ulkona.

Päivä taas alko sillä, että mä löhösin ja möhösin säng... sohvalla mahdollisimman pitkään, siirryin sohvalta koneelle ja valuin siinä niin kauas, kunnes sain idean alkaa kihartamaan hiuksiani. Randomness? Valitettavasti mun pidennykset oli teillä tietämättömillä, niin en saanut ultrahypersupervisioitani toteutettua, mutta vat eva. Nauttikaa mun söpöstä hattaraisesta karvahatusta, joka näyttää lammaslauman raiskaamalta.


Aww, vaaleenpunanen tukka näyttää kyllä hauskimmalta kiharrettuna, mut kyllä tosta huomaa että tää oli joku neljäs kiharruskerta ikinä. Tuli kunnon prinsessaolo, puuttu vaan joku ällösöpö valkonen pitsiraiskausmekko.



Oon kelaillu tätä kuvakokoo, pitäskö länttiä nää photot tänne tämmösinä oikeen kokosina, vai onko ne paremmat siinä pienemmässä koossa (esim. alempi postaus)?



Ei mulla mitään tän jännempää asiaa tällä kerralla ollukkaan. Tietty tätä mahtifiilistä edesautto se, että sain sen työpaikan! Nyt musta tulee sitten puhelinmyyjä. Oh joy, mahtaa olla loistava työ! Mut pääasia on se, että on ihan jees kun sitä rahaa saa sitten enemmän kun 96e/kk.

Oon tässä kädet rakoilla haravoinut iskän pihaa lehdistä tienatakseni 80e Gina Tricotin tilausta varten. (Uu, nyt mustakin tulee yksi näitä GT-bloggareita, beware..) Pihalla riitti tuhansia lehtiä haravoitavksi, ja nyt mä tienaankin töissä jo kolmella lehdellä ton saman summan! Ja huono huumori kukoistaa!


Äh, tulipa tyhmästi tää kuva, kun ei se mahtunut semmoisena isona tohon, niin menkäät nyt vähän kirppuna. GT-kledujen lisäksi mulle on tulossa postissa Huuto.netistä tilattu mekko Mokkiksen 18v-bileitä varten. Toivottavasti se mahtuu mun päälle, koska sitten se on vaan täyttä rakkautta koko riepu. Ja ne bileet on ens viikolla, nokka kohti Jyväskylää siis. Tiedossa varmaan alkomaholin liikakäyttöä ja laittioilla pyörimistä, mikäli tuuri käy.

Ja jeeee, viikonloppukaan ei mene ihan yksin puheluksi, huomenna on treffiseuranani Maarit, Nora ja Könönpellon hörhöt. Hih.

12.5.2010

It's okay if you break, you'll see colors again.

Mä oon nyt ollu lazy twat oikeen urakalla. Mulla ois vaikka mitä mutkunmutkun-syitä, muttei mikään niistä edes tyydytä tässä asiassa mua itteenikään, niin turhaan mä nyt niitä teillekkään alan selittelemään.


Tiivistän nyt tähän Noran vekslaamaan videoon ja muutamaan hämärään kuvaan Vappuni, koska se oli jo niin kauan sitten, ettei kettään jaksa ennöö kiinnostaa.



Kolme sanaa, mussutusta, kamerahuorausta ja laittautumista, näissä merkeissä. Humala olis ollu jepa, mutta nou mani nou hani. Oivoi. En kyllä tiedä kumpi on pahempaa; se, että baarin hauskin paikka on se, mistä sä voit kytätä ja kuvata ittees, vai se, että ne pitää vielä ihan julkisesti myöntää ja laittaa ne tuotokset näkyville? No jaa, Timo toteskin, että hulluilla on halvat, mutta meillä ilmaiset.



Mulle nähtävästi tapahtuu harvemmin mitään ylijännää ja kertomisen arvosta nykyään, oon vaan lotvinu Antilla ja vältelly koulunkäyntiä. Tai sit musta on oikeesti tullu tosi tylsä. No varmaan sitäkin, lukio tappaa ja murskaa luovuuden kyllä aina 100-0. Nytkin mulla pyörii vaan päässä kaikki kemian kaavat ja matikan (lyhyen...) monsterilaskut, joista mä en ymmärrä mitään. Plööööö. Aivoton lukiolaisrobotti tuut tuut kilinkolin. Liukuhihnatuotantoa sanon minä.

Huomatkaa muuten, oon saanut lopetettua kynsien syönnin! Otin sen tavotteeksi tän vuoden alussa. Aplodit mulle nyt, vielä kun saisin ne kasvatettua. Pari vuotta sitten mä vannoin, ettei musta tuu sitä tyttöä, joka itkee katkenneiden kynsien perään, ja arvatkaa kuka nyt rääkyy jatkuvasti näiden pirun keratiinilaattojen perään aina niiden lohketessa.


Maailman kivoin juttu, kun kesä otti taas tullakseen. Käytiin Asnnan kanssa chillailemassa auringossa viime viikolla. Istuttiin vaan torilla ja mässyiltiin. Naamahan siinä paloi, terveisiä vaan tyypiltä, joka ei koskaan rusketu. Ei se kyllä haittaa muuten, rakastan vaaleata ihoa, mutta musta ei oo kivaa näyttää naamasta yhtä punaiselta kuin ne pyllyapinoiden kannikat.

Siis mähän en muuten ole tehnyt tosta piposta mitään aivolisäkettä tai mitään, sillä vaan on ikävä tapa eksyä mun päähän jatkuvasti. Tukka on niin väritön ja muodoton, että ihan itkettää ja juurikasvu yleensä tulee ja varastaa shown. Mulla on jatkuva tukkakriisi, en tiedä yhtään mitä mun pitäs tehä sille. Leikata ainakin. Pinkki on vaan tosi kettumainen ylläpidettävä kesäsin, aurinko tykkää aina syödä koko värin jopa parissa päivässä. Mustasta tukasta haaveilen kyllä, mutta haaveeksi se taitaa jäädäkkin.


''Hei kattokaa, osasin laittaa päälle housut ja paidan.'' Just tän takia mä en oikein pistele mitään vaatetusjuttuja, mun pukeutuminen on yleensä semmosta hätäpissa-tyylistä, eli kiskon päälleni mitä vaan ehdin ja käteen saan. Ehkä kesällä vois jaksaa panostaa tähänkin hommaan enemmälti.

Vielä kukkaruukkuna loppuun, mulla on tänään eka työhaastis ikinä, vähän jännättää. Wish me luck!

7.5.2010

Puppy love

Pari postausta takaperin mainitsit meille syntyneestä koiranpennusta, noh, nyt niitä on kaksi. Ehkä. Yöllä äiti vei toisen koiramamman leikattavaksi, kun synnytys ei ottanut onnistuakseen. Nää yhden pennun pesueet on kyllä vähän hankalia, ekan synnytys ei alkanut ollenkaan, ja tää toinen oli kai liian iso syntyäkseen normaalisti. En emää enkä pentua aamusella kerennyt näkemään, toivotaan nyt, että molemmat selvisivät leikkauksesta.

Tässä kuitenkin kuvamateriaalia siitä vanhemmasta töppötassusta, Jiristä. Muisti pettää vähän, mutta herra on 4-5 viikkoinen ja oikea sydämenmurskaaja.


Oikeesti, yrittäpääkä ite kuvata AD/HD-pistoksen saanutta karvapalloa. Meen tonne.. eiku meenki tonne! Ralliautotkin jää kakkoseksi.


Tässä se sit keksi, et kamerankin päälle voi hyökkiä.



Ja sit kun iski väsy ja piti vähän istuksia, niin yks tunkemassa heti kameraa naamaan. :D Miedän hieno ''kesämökki'' tuolla takana. Voitte kuvitella sen tappelun ja huudon, kun mut pari vuotta sitten pakotettiin tonne asumaan pahimmassa teiniangsti-iässä. Seinillekkään ei julisteita saanu ilman nastoja! Nyt siihen on jo tottunu, ja harvemmin mä edes äitin luona vierailen.



Suloinen töpsyli. Miten kovasti sitä toivoskaan ettei noi koskaan kasvas isoks vaan jäis tommosiks söpöiks pörröpyllyiks. :( ♥