29.5.2012

En ikinä.

En ikinä hommaa pillifarkkuja, en ikinä juo alkoholia, en ikinä tuu tykkäämään kulahtaneesta pinkkistä tukkasta, en ikinä käytä farkkuleggingsejä, en koskaan haluu lilaa tukkaa.. Niin, niinpä niin. As if!


Onko nämä nyt niitä surullisen kuuluisia harmaita hiuksia? Riisiä pukkaa!

Haaveilin harmaalilasta fledasta, Minkki ehdotti tippaa Stargazerin Violettia isoon kasaan hoitoainetta. Yup, toimii! Itsevärjättynä tekstuuri on vähän hazardi; harmaata, lilaa ja värjääntymätöntä blondia. Onneks tein ison kasan sitä mössöä, voin käyttää aina hiustenpesun yhteydessä väriä ylläpitävänä hoitsikkana.


Onneks multa löyty kahden sentin nysä harmaata kajaalia meikkilaukusta, koska mummokulmat istuu tän värin kanssa paremmin, kun se mun punaruskee kulmakynä. Vielä kun löytäs jostain harmaan kulmakynän. Onko kellään mitään hajua missä on?


Irivistelin leikkipuiston ipanoille. Jos nyt pidän vielä kiinni siitä "en ikinä halua lapsia", niin sitten ollaan vielä voiton puolella. Pienenä kyllä halusin kymmenen, olin vähän yksinäinen ja ajattelin, että voin tehdä itelleni leikkikavereita... Tehdaskaupalla!

Omituinen lilaharmaa hirvitys, hitti vai huti?

27.5.2012

Lainaa muru sun kämppää.

 Ei Viron ostoksista kuvia vielä, kun puolet on Merillä ja toinen puoli Villellä. Alkaa pikkuhiljaa kyllästyttää tää asunnottomuus, kun ei oo omaa paikkaa missä olla. Jotain, minne sais hamstrata kaikki tavaransa. Jotain paikkaa, jonne vois vaan lukittautua yksin vaikka koko viikoks miettimään syntyjä syviä. Oman tilan puute vaivaa. Vaikka oisinkin jonkun kämpässä yksin (esim. nyt) niin ei sitä silti pysty täysin rentoutumaan. On semmonen fiilis, että tässä sitä nyt vaan istuu odottamassa toista takasin.


Näitten tuntemusten herättelämänä pistin menemään kaksi asuntohakemusta. Olis niin unelma, kun olis jo vaikka kuukauden päästä oma pikku paskakoppi jossain päin Espoota. Hommaisin sinne vaan leveen sängyn ja kone- sekä ruokapöydän ja olisin tyytyväinen. Tietysti ottaisin myös marsut mun seuraks. Ja pyytäisin vihdoin kavereita tulemaan Helsinkiin, kun ei tarvii häslätä majotuksen kanssa.


Itsenäisyyden ja vapauden kaipuu on vihdoin iskenyt rankalla kädellä vasten nassua. Ahdistaa, ahdistaa, ahdistaa päivästä toiseen pyöriä toisten nurkissa. Onneksi lähden kesäkuussa Varkauteen asuttamaan isin tyhjää kämppää. Aion nähdä kavereita, majottaa niitä sinne urakalla ja vaikka kaikkia samaan aikaan, järkätä vanhat kunnon grillibileet, käydä tervehtimässä yöelämää ja pitää hauskaa. Vastapainoksi aion istua muutaman päivän yksikseni energiajuomahuuruissa laulamassa täysillä mukana Etupuolen Ollin ja muiden asiallisten biisien tahtiin. Ja muuten varmasti itken sydämeni kyllyydestä ja itkemisen ilosta, kun ei tarvii selitellä kellekkään mitään.


Joskus on ihan ok heittäytyä angstiteiniksi ja päästää kaikki höyryt ulos. Tää kirjottamalla purkautuminenkin auttaa jo kummasti, mutta ei oo kunnon nyykypuuskan voittanutta. Sisäinen drama queenini kaipaa sitä.


Ja kevyempiin uutisiin: tsiigatkaa tota letin mittaa, holy shit!

25.5.2012

Voittajafiilis.

Onko ok vielä tuntea ylpeyttä Pokemon-korttikokoelmansa koosta?


Laskin noi kaikki just, ja niitä on noin tuhat; 120 traineria, 140 energiaa, 200 erilaista ekan generaation poksua, 100 tokan, 140 kolmannen, 40 neljännen ja 20 viidennen plus 150 tuplaa/triplaa jne. Oikeastaan niitä samoja on varmaan enemmäkin, meni vähän pakat sekasin äsken.

Hauskan tästä tekee se, että mulla saattaa olla kotona suunnilleen samanlainen pinkka kortteja nätisti South Park-kansiossa odottamassa. Varmaan pitäs nekin päästä pläräämään ja laskemaan ennenkö menee jauhamaan ihan puutaheinää.. Mut turvallisesti voimme olettaa, että mulla on ainakin 1500 korttia. Herajumalamu, on siellä ne 300 figuuriakin kotona odottamassa, täällä vielä 50-100 lisää. On vähän tullu potteja vastaan kirppareilla.

Tunsin korttien huonosta säilytystavasta syyllisyyttä ja tilasin niille 26 yhdeksällä muovitaskulla varustettua sivua kansiointia varten. Ja kansion myös, koska se vanha varmasti ottas lopputilin jos yrittäsin ahtaa noi kaikki sinne.. Ois oikeestaan makeeta, jos ois kaikille generaatioille omat kansiot! Vielä hienompaa olis kaks korttia/tasku, koska jos näkisitte mun Unown-taskun ni alkais teitäki säälittää. Sinne pitäs vielä mahtuu kaks, mut se varmasti räjähtä ennen sitä.

Oon niin katkera etten oo enää 12v, olisin ollu niin kova jätkä tällasilla määrillä. Ainakin omasta mielestäni.

18.5.2012

Seuraava pysäkki: Humala.

Tämä täti kävi pyöräyttämässä oikein hassunhauskan reissun Viron puolella vaimoni Merin kanssa. Innostuttiin reissusta, kun katsottiin sellaisten reissujen hintoja, joissa tuli pakettina risteilyt ja yö hotellissa. Siellä oli semmoinen mukava paketti, 35e per lärvi arkipäivinä. Ajateltiin ottaa se, mutta odotettiin liikaa ja jouduttiin ottamaan 56e pakettiratkaisu. Tosin eipä tuo hintakaan pilviä hivo. Asutimme suht satamoiden läheisyydessä kurkkivaa Hotel Metropolia, ei mikään kermaperseiden paikka, mutta kelpasi meille mainiosti.

Kuudelta maanantaiaamulla ylös ja terminaaliin. Heräämisestä teki mielenkiintoista se, että päätimme lähteä suht pienellä varoitusajalla, varattiin matkat kahdeksalta illalla ja tajuttiin, että 12 tunnin päästä pitäisi nokottaa jo laivassa. Sitä ennen piti siivota, pakata ja värjätä mun tukka ja leikata randomisti pidennyksien seasta löytyneet randomit blondit jatkot muotoon, oh shiiiiiet. (Ihmettelin, miks ihmeessä mulla edes on blondit klipsit, mut myöhemmin tajusin niiden olevan sitä puolimuovista erää..) Unta tuli kolmen maissa, ja koko yö meni myöhästymispainajaisiin heräillen. Tarvitseeko sitä mainita, että lähtöselvityksessä nähtiin kaksi oikein pirteätä kasvoa. Laivaan, vessan pöydän päälle istumaan ja naamaan maalia sekä karvaa (karvaa myös päähän). Oltiin hyvä näky, kun suoristettiin toistemme hiukset keskellä yleistä käytävää. Mitäs eivät laita vessaan pistorasioita, keketsu sentään. Vähän ylihinnoteltua katkarapuleipää naamaan ja ihmettelemään aaltoja, siinähän se laivamatka menikin ryytyessä.


Varmaan ainoa kuva Virosta, jossa ei näy kummankaan matkustajan lärvi.. 
Tuolla keskustassa me suurimmaks osaks oltiinki.

Ensimmäisen päivän suunnitelmat; shoppailua perseet ruvella. Sopivasti unohdin kameran muistikortin koneeseen kiinni, jouduin siis ostamaan paikan päältä uuden, jotta saatiin ikuistettua lärvimme jokaisessa kadunkulmassa (viis esim. siitä nätistä Vanhasta kaupungista..). Onnistuin jotenkin myös terrorisoimaan kamerailuani paskomalla patterilaturin, onneksi pattereita saa melkeen mistä vaan. Laturiparka näyttää kyllä suhteellisen brutaalilta, ja yritin kovasti niitä possun nenän tukkeita taivutella takaisin alkuperäiseen muotoon, mutta ei nää mulle siunautuneet koppakuoriaisen hauikset paljoo auttaneet.


Pipo - Gina Tricot, Takki - One Way, toppi - H&M, farkkuleggarit - H&M, Converset - Thaimaa, laukku - H&M.
Tässä "oikea" asukuva..


Ja tässä se todellisuus.

Kierreltiin perus Viru keskukset sun muut lähellä olevat puljut, jonka jälkeen päätettiin lähte metsästämään New Yorkeria Rocco Al Maren-kauppakeskuksesta. Missattiin se ilmainen bussi sinne, jouduttiin kysymään erään hotellin respasta ohjeita ja matkustamaan jonnekkin hevonkuuseen sähköbussilla. Olipa muuten aikamoinen elämys matkustustavaksi! Sen lisäksi, että bussista pääsi enemmän epäilyttävää rutinaa kuin laki sallii, irtosi kesken reissun myös sähköjohto ja matka tyssäsi siksi aikaa, että kuski sai sen laitettua takaisin. Ehdin vielä ennen matkaa ihmetellä, miksei meiltä löydy töpselibusseja. Yksi matka riitti ja toivon, ettei meille ikinä tule niitä! Myös käytännön säännöt olivat aluksi hieman hukassa, eikä kumpikaan ymmärtänyt, että niissä bussilipuissa ole aikaa, vaan ne ovat kertakäyttöisiä. Ja ne kuuluu leimata ennen bussiin lössähtämistä. Ei tommosia nyt voi tietää, onneksi tarkastajat eivät tulleet ja tehneet terrori-iskua lompakkoon.


Iloinen turisti. Obvious extensions are obvious!


Ja tässä taas sitä naamakuvien todellisempaa puolta, sekä todiste matkakumppanin olemassaolosta.


Lumikki ja Damnnigganainen.

Viru keskus oli jo kuluttanut mahaan pientä Carbonara-pastan mentävää lovea, ja ennen kiertelyä käytiin täyttämässä vatsamme Da Vinchissä. Ruoka oli pienoinen pettymys, kokilla oli hieman runsas suolan käyttö, eikä koko annos maistunutkaan muulta. Epätyydyttävä pastakokemus siis. Onneksi New Yorker osoittautui kivaksi putiikiksi. Olin ehkä hieman pettynyt, että Viro on kovaa vauhtia saavuttamassa samaa hintatasoa vaatteissa Suomen kanssa. En saanut roudata täyttä matkalaukillista halpoja rättejä kotiin, muutavia muksuja yksilöitä kylläkin. Tää postaus on kuitenkin omistettu JEEULKOMAATWHOO-hypelle, joten koltut tiskiin myöhemmin.

Mutta sitten se Prisma. Ja ne hinnat! Tuhlasin siellä ihan järkyttävän summan rahaa verrattuna siihen, mihin olin varautunut. Mutta kun, ei se edes ollut tuhlausta eikö nii..


Mun Prisma-saldo kaikessa komeudessaan. Laskeskeltiin Merin kanssa karkeasti, että kotimaahan verrattuna säästin tässä noin saturaisen verran. Viisi vaalennusta, viisi mustaa väriä (hiusvärejä ei tällaisten himovärjäreiden taloudessa voi _koskaan_ olla liikaa), shampoo, hoitoaine, hopeahoitsikka, energiajuomaa, hiuslakka, kaksi graffitilakkaa, dödö, hiuksiin jätettävä hoitsikka pidennyksiä varten, ripsari, valkoinen kajaali, kymmenen Chewitsiä ja kaksi Menthosia. Arvatkaa paljonko makso?

(Kuvittele tähän kohtaan kuva kuitista, jossa pojottaa loppusumma: 60e.)

Halleluja! Voisin muuttaa tonne. Hiusvärit 2e/paketti, ripsari sen normaalin 18e:n sijaan 11e ja kaikki muutkin oli ihan hirvittävän halpoja. Saako Chewictshshrttejä vielä muuten Suomesta? Noita maiskutellessa totesin, että niitä vois syödä useemminkin.

Shoppailureissu lähestyi loppumaan, ja nälkä vaani massussa. Lähimarketista muutamat Breezerit ja Smirkut tulevia hotellihiprakoita varten ja eikun etsimään ruokapaikkaa. Meri suitsutti mua, kun haaveilin jo toisesta pasta-ateriasta. Läskeydestä viis, Vapiaanoon tiemme kävi siis. Paikka mun makuun, sai valita jopa pastalajikkeen itse! Vedin perus Carbonarat (ai tapojeni orja, ai yksipuolinen ruokavalio) ja vatsa kiitti. Vaaka myös. Jossain vaiheessa roudattiin osat ostoksista hotellille ja tarkistettiin netistä, että löytyskö H&M:ää. Ei löytynyt, mutta joku vihjasi Bershkasta, kauppa jostain Ginan ja Hooämmän välimaastosta. Patikkareissulla Vapianosta hotellille törmäsimme siihen kauppaan puolivahingossa. Kello näytti jo yhtätoista, eli se pulju meni sitten seuraavan päivän mennään-listalle.


Reissussa rähjääntyy!


Niin, siis tosissaan rähjääntyy.

Hotellilla vedimme perus Breezer-kännit feat. Disney- ja Glee-mussiikit ja jätimme karaokebileet alakerran eläkeläisille. Auringon sarastaessa oli muuten iloista porukkaa (HUONOLLA) aamupallala. Onneksi itse nukuin kuin kuollut kani, hieman tuota univelkaa viime yöltä nääs.

Seuraavana päivänä oli lähtö laivaan jo ennen neljää, se tiesi pikaista visiittiä Bershkassa (rakastuin) ja kaupungilla, jonka jälkeen kipitettiin hiki hatussa SuperAlkoon, kuitenkin vielä Mere keskuksen kautta. Siellä keskuksessa on muuten maailman ahdistavimmat myyjät, tämmösenä jurona suomalaisena teki mieli hypätä ikkunasta jo heti ensimmäisen "mitä sinä etsi, katso katso täällä laukku kenkä paita lompakko katso hieno tunika"-lausahduksien jälkeen. Tunsin itseni huonoksi ihmiseksi, kun en jääny kuuntelemaan niiden hienoja myyntipuheita, vaan tylysti livistin heti, kun joku sai suunsa auki. Siihen ne taitaa kyllä luottaakkin, ovelat hermannit.


KAIKKI UUDET KUTEET PÄÄLLE SAMAAN AIKAAN!!!one
Takki - Seppälä, paita - Ebay, Hame - New Yorker, laukku - joku random putiikki.

SuperAlko oli superhalpaa rakkautta. Laukut painoivat muutenkin jo kuin pienet valaan rannalla, miettikää sitten ton pyörähdyksen jälkeen meitä pieniä. Mulla humpsahti sinne suunnitellun 40e:n sijaan 120e, köh köh hupsista keikkaa..

24 Breezeriä, kaksi isoa pulloa Smirkkua, neljä viinapulloa, Mokkikselle lahjaksi Salmaria, Villelle kartsa röökiä ja lava. Kuusi pulloa viinaa ja yksi tolppa Breezereitä ja Smirkkua jäi nyt kyllä vielä ostamatta, kai näillä määrillä kuitenkin pärjää sinne seuraavaan reissuun asti.. Vihdoinkin mulla on omat viinakärryt (oon niin kiitollinen sille, joka keksi ne, koska alkoholi painaa), joilla voin sitten vanhana ja kärttyisenä vierittää Virosta mua korkeamman tornin pilkkahintaisia lavoja. Oli pakko ottaa taksi SuperAlkosta laivaan, ei oltais muuten edes ehditty lähtöselvitykseen. Aikataulut ei kussu alussa, niin jotain täyty mennä pieleen lopussa.

Laivamatka oli aika väsynyt ja lepposa, vedin mummujen kanssa kilpaa rahaa pelikoneista (voitin melkein 50e ja houkutin puoleeni likaisia katseita, jee) ja leikin hyvää tytärtä, eli kävin hakemassa mun voittorahoilla mutsille äitienpäivälahjaks Tobleronen. Saatoin myös vähän itkeskellä reissuun uponnutta rahamäärää, loppukuu mennäänkin sitten nuudelikuurilla. Onneksi tajuttiin vielä hommata laivalta autokyyti Merille, ei oltais todellakaan selvitty hengissä noiden nesteiden kanssa. Mutta oon ikuisesti katkera meidän kyytipojalle, se nimittäin rikko mun viinakärryjen mustekalan. Farewell, rakas ystäväni. Pitää ennen ens matkaa käydä ostamassa jostain uusia. Mennään kai Viroon taas joulukuussa (minä huimien 36e:n veronpalautusteni turvin..) ja siitä tulee muuten mahtireissu, kun on vähän pidempi varotusaika säästämiselle.

14.5.2012

Apuja, kiitos. ♥

Jos olisitte kivoja ja viittisitte ilmiantaa tän fb-sivuston.

Pyysin ylläpitäjää poistamaan mun kuvat tuolta, Nora liittyi mukaan ja senkin nassua sieltä löyty. Ei suostunu poistamaan kuvia ja alko väittää meitä feikeiks. Ei kuulemma voida olla noiden kuvien tyypit, koska ne on malleja.. (Kamerahuoraus omassa olohuoneessa/keittiössä, hyvin mallimaista, etten sanoisi!) Lopulta se esti meidät (ja kaikki muutkin jotka oli mun/Noran kommenteista tykänny), joten ei enää reporttaaminen meiltä onnistu. Eli olis kiva, jos edes jotkut viitsis napsutella ilmiantonapikkaa niin saatais tuokin tyyppi ymmärtämään, että ei sieltä Weheartitistakaan saa niitä kuvia noin vaan ottaa ja käyttää. Kivoille kiitos ja kumarrus. ♥

Ps. sieltä löytyy parin muunki tutun kuvat, eli kannattaa käydä siltäkin kannalta tarkistamassa.

11.5.2012

Kiirettä pitää!

Eräänä sunnuntaina tajuttiin, ettei mursmakkaroille olekkaan enää paljoa ruokaa jäljellä. Itikseen tiemme siis kävi, hyvä syy vähän puuteroida nokkaa.


Ensimmäinen päivä pidennysten pois oton jälkeen (niinku tää olis joku tärkeä historiallinen tapahtuma) fiilistelin tyytyväisenä kokonaan omaa tukkaa. Pidennysten kanssa normi pompulakin muuttui lähinnä kidutukseksi, kun aina jostain kiristi joku tupsukka päänahkaa. Ainakin on kevyempi tukka kesäksi, eikä tuo nyt mikään paha ole kun siihen mitättömyyteen ehtii tottua. Toi kuva on harvinainen sinänsä, tykkään laittaa tukkaa kiinni, mut en yleensä tykkää yhdestäkään kuvasta niin. Kamerassa selvästi vikaa, ei mun päässä..


Toppi - H&M, hame - Ebay, Pöllökoru - Gina Tricot.

Hameita, shortseja ja jopa mekkoja(!) on tullut nyt hordettua semmoiset määrät, ettei enää housuissa huvita kulkeakkaan. Sillon, kun aurinko paistattelee meille persposkiaan, niin tekee mieli tehdä sama! Eikun.. Päälle nakkasin uskollisen ja iänikuisen mustan topin ja sen seuraksi jotain uutta, nimittäin tuo metallinen, kultainen hame! Oli muuten vähän random ostos, kiersin weebayta ja siellä iski tajuntaan joku japskimalli kultasessa hameessa. En sitä sit pahemmin miettinyt ja se vähän jäi, pari päivää myöhemmin mulle jotenkin kummasti iski pakollinen tarve ostaa kultanen hame.. Hörm. Noh, ei kyllä kaduta. Paitsi se, ettei tosta ole vielä kunnollista kuvaa, se on nimittäin ihana! Semmonen muhkeaksi ommeltu. Pöllö oli kivan ilkeän saalistajan näköinen niihin kaikkiin söpistipuihin mitä kaikkialta nykyään saa, niin sen nakkasin mukaan tota hamosta aatellen. Normaalisti suosin hopeita metalleja nääs.


Komea harmaa juurikasvu täällä päivää. Mun oikeeta tukanväriä ollaan kyselty, joten ollos hyvä. Pahempaa post-pidennykset-tukkakatastrofia pehmitti vähän se, että vaikka en kovin pumpulisesti ole lettiäni kohdellut, niin on se lisäkkeiden alla päässyt salakavalasti kasvamaan suht infernaalisiin mittoihin! Pisimmät olivat jo paria senttiä vaille pidennysten mittaiset. Näistä kuvista on sen verran aikaa, että tukanväri on jo ehtinyt vaihtumaan kahdesti.. Perus minä. Ensimmäisestä muutoksesta ei ole edes kuvaa, niin syvästi minä niitä inhosin. Uudesta tukkalaitteesta tulee kuvia sitten, kun saan ton kymmenen minuutin päästä (ei tule kiire, eeeeei) alkavan Jykylä-Varkaus-reissun suoritettua kunnialla loppuun ja raapustettua hieman juttua Virosta. Tänään pääsen näkemään Maarittia, huomenna Mokkista ja sen konkkaronkkaa. Whii! Nyt täytyy juosta.

9.5.2012

Ihana Helsinki kauppojen yö huomenna Kampissa!

Kampissa tapahtuu huomenna torstaina, kaupat ovat auki kahteentoista yöllä ja kaupoissa on kaikenlaista härdelliä klo 18-24 välillä.


Mitä Cyberiin tulee, niin meillähän tapahtuu vaikka mitä! Kuuden ja kahdentoista välillä kaikki normaalihintaiset tuotteet irtoavat -20% alella, klo 20:45 Face of Godin Leo soittaa soolona Cyberissä ja klo 21:35 aikoihin MadCraft heittää akustisen keikan! Loppuhuipennuksena Mechanical Demon and his infernal nurse klo 23! Tapahtumaan Facebook-sivuille pääset tästä!

Kuin mahtavaa? Täällä istuu yksi hieman semisti katkera, tietty meitsi ei pääse olemaan töissä just tuollon! Mut pakko varmaan käydä piipahtamalla paikanpäällä jos ehtii. Koko konkkaronkka myös messiin, tota tapahtumaa ei kannata missata!

5.5.2012

Kolmas vinkuiita.

Viikko poikien noudon jälkeen otimme vielä kolmannen karvamoottorin.





Lisää pusu-Hasusta voitte lukea marsublogin puolelta. Anonyymikommentointikin on nyt huomattu pistää siellä sallituksi, kiitos sulle joka älämölösit kun ei kommentoimaan päässyt!