6.10.2011

iHöpötin.

Teki ihan hirrviästi mieli pälpättää jostain ja sit tein videon ja toisenki, mut niistä tuli ihan kakkoja. Saatatte heittää neljä minuuttia elämästänne täysin hukkaan, jos erehdytte katsomaan.



Mumiseminen on aliarvostettua.

3.10.2011

Too cheap, too scary, too creepy to marry.

Muutto - great success. En oletuksieni mukaisesti lyyhistynytkäät kahden ruumislaukun painosta, vaan kannoin ne urhoollisesti bussiterminaalista liukuportaisiin, joiden päässä Meri odotti (tai pikemminkin odotutti) mua. Ah onnea, kun ihana uljas prinssini saapui kantoavuksi. Oon ehtiny nyt tämän parin viikon aikana levittämään tavarani tasapuolisesti kahteen talouteen ja kaupunkiin, Espooseen ja Helsinkiin. Eli oon kotiutunu loistavasti ja yhtenä avustajana siinä prosessissa toimi mun eka ihkaoma kone.


Tehtiin isin kaa diili joskus, et kun muutan pois kotoo, niin se hankkii mulle jonkun kohtuuhintasen läppärin. Onneksi isi on sanojensa mittainen mies ja viime tingassa (Gigantti auki enää 10min) vikaa päivää Varkaudessa viettäessäni me tajuttiin et juu, pitäs varmaan se konekkin käydä ostamassa. Onneks olin valkannu uhrini jo etukäteen Gigantin nettisivuilta, ja siellähän se liikkeessä mua möllötti kivasti hyllyssä odottelemassa. Makso 430e laukkuineen ja hiirineen ja on merkiltään HP. Kelepaa!

Ette voi ymmärtää sitä riemun määrää, kun oon ollu armottoman koneriippuvainen jostain ala-asteesta lähtien ja vihdoin ja viimein saan oman hurruuttelijan. Tää on mulle ku monikäyttönen poikaystävä. Ja toi nyt kuulosti vähän häiriintyneeltä, mut joo. Vielä kun jonkun mokkulan sais ostettua ja lämästyä tähän kiinni, niin voisin minäkin alkaa vääntämään ikuista kirosanojen koristamaa saarnaa netin hitaudesta ja katkeilemisesta.


Mikä tässä hämää on se, et noi housut on viety multa.

Oon punkannu Villellä nää ekat kaks viikkoo ja ollaan mm. lihottu, koska vedetään (tai minä siis) joka päivä vähintään yks suklaalevy ja sen lisäks irtsareita, keksiä, hunajaa paljaaltaan tai mitä vaan sattuu kaupasta mukaan tarttumaan. Ja syödähän ei voi ilman lukemista/kattomista, joten ollaan sit katottu Soul Eaterit, jota suosittelen muuten erittäin lämpimästi. Helvetin loistava anime, osaa olla hysteerisen hauska ilman, et se huumori tuntus väkisin väännetyltä.


Kilojen lisäksi uutta materiaakin on kertyny, koska Ville muisti mun joskus ohimenneen maininneen, et haluisin lukee ne kirjat, joiden pohjalta Tue Blood on tehty. Se sit ihanana oli ostanu mulle kaks ekaa osaa, kun ne oli sattunu sen silmään kirjakaupassa. Voisin joskus himolukutoukkailla nää, kun pääsen irti koneeni lumoista. Ette oikeesti voi uskoo, kuinka koukuttavaa ja pakkomielteistä on alkaa järkkäämään jotain Media Playeria..


Ja sit mun sugardaddyn (kuuluu kommentti tätä kirjottaessa vierestä, että BIGdaddyn, ei sugardaddyn) kanssa shoppaillessa on löytyny vähän kaikkee muutaki pientä tavaraa mulle, jotka se on sit kustantanu. Pipon bongasin Prismasta.


Pipo - Prisma, takki - kirpputori, paita - H&M, housut - JC, Reinot - kirpputori.

Eipä oo mun kuvaajalla sen kärsivällisyydestä päätellen (kaks kuvaa ja menoks) lahjoja muotibloggaajan poikaystäväks, mut sainpahan jotain asumatskuu ja mitkä taustat! Mulle ostettuja uutuuksia tässäkin, eli toi takki, jokahan siis on harmaa. Ville käytti tän takin värin kuvaamiseen jotain mulle maailman hirveimpiä kirosanoja ja sano tän olevan beige, ehkä jopa ruskee. Senkin värisokea, sivistymätön porsas. Mähän vihaan niitä värejä yli kaiken, enkä koskaan pukis mitään niihin vivahtavaakaan päälleni.

Paitsi.. Maailmani mullistui, kun löysin kirpparilta jotain niin helvetin rumaa ja kamalaa, että se menee jo fantastisen puolelle - Reinot. Muut ostaa jotain 200e korkokenkiä, mun unelmien kohde on ollut jo jonkin aikaa nämä jokaisen laiskan hippijuopon varustuksen kulmakivet.. Kyllästyin näet viimein tennareiden solmimiseen ja halusin vaan jotain mukavaa jalkaan sujautettavaa. Toimii.

28.9.2011

Tikkurilatuto, toinen osa.

Täältä pesee sitä meikiasiaa nyt sitten.


Oikein hurmaavat lähtökohdat, eikös? Onneks voin aina kompensoida ulkonäöllisiä puutteitani noilla mun kuvaan survotuilla upeilla utareilla.



Ja kaikki nää vaaditaan mun suohirviömäisyyden piilottamiseksi aamuisin.


Kaikkee sitä keksitäänkin.


Lumene Natural Code-meikkivoide, sävy Vanilla ja Rimmelin Stay Matte-puuteri, sävy 001.


Ekaks naama huuhdellaan vedellä ja siihen levitetään kosteusvoidetta, minkä jälkeen se sitten kuorrutetaan meikkivoiteella. On mulle muuten vaaleimmasta sävystä huolimatta aavistuksen verran liian tumma. Kiitti kummitusgeeneistä, mutsi! Toisena pohjustusystävänä perinteinen kivipuuteri, jota tässä vaiheessa taputtelen vain luomille ja silmien ympärille, koska saan tunnetusti sotkettua ripsivärillä koko naamani.


Lumenen Arctic Definition eyeliner sävy 7, joku random markettisivellin ja Lumenen Natural Coden Punk-luomiväripaletista se valkoinen. Toi luomari on ihan arse, oon joutunu ostamaan näitä jo kaks kun ne aina menee murenemaan. Sit toisen paletin murentuessa päätin olla ovela ja laittaa valkoiset murut yhteen pakettiin, mustat siihen toiseen ja pinkit on tällä hetkellä jossain randomissa korviskotelossa.


Puolet silmistä suhrataan sisäluomesta lähtien kajaalilla ja päälle suditaan vielä kunnon kakkavallit luomiväriä, että tulee oikeen jytyt valkoset maalit.


Rimmelin joku mystinen harmaa eyeliner, WnbMac-sivellin Ebaysta ja Lumenen Punk-paletin musta.


Ekaks piirrän harmaalla kajaalilla tommoset catfight-rajaukset jotka lähtee jostain mystisestä pisteestä ja päättyvät vaan jonnekkin. Ihanteellista olis tietty, jos ne edes vähän muistuttas toisiaan mut oon kyllä niin nakkisormi näiden meikkijuttujen kanssa, että menkööt miten menee. Kunhan edes vähän siiven muotoo muistuttaa, niin se on jo hyvä. Ja juu, rajaan tolla myös yläsisäluomiminkälienee siihen asti, mihin se päällä oleva rajakin tulee. Selitysten mestari, kyllä!


Sitten mustaa luomiväriä kajaalien päälle vähän häivyttämään rajoja (ja paskat minä mitään mistään häivyttämisestä tiedä, kunhan kuulostaa hifiltä sanoo noin). Samalla tökkään alaluomelle ulkonurkkaan levenevät mystiset harmaat läntit, jotka päättyy jonnekkin ripsirajan paikkeille.


Halppis kiinalainen kidutusväline (ripsentaivutin) Tokmannilta ja mun pitkäaikaisin ripsivärirakkaus, False Lash Effectin Waterproof-versio, sävynä musta. En oo koskaan ollu yhtä jumiutuneena mihinkään ripsariin näin pahasti, tää vaan on hyvä. Ennen ostin uusia silmätökköjä viikoittain, mut nyt oon alkanut erittäin yksiavioiseksi näiden suhteen.


Vuorossa painajaiskarvojen taivutus (mun ripset on piikkisuorat ja erittäin itsepäiset, ah). Sit aletaan kerrostaa ripsimönjää, paakkuja ei voi koskaan olla liikaa, ja mitä vähemmän ripsiä sulla näyttää olevan, sen parempi! Ja oli ripsiväri mikä tahansa, sillä tulee luultavasti väritettyä koko yläluomi ja puolet alhaaltakin. Sit vaan märkää pumpulipuikkoa peliin ja hävittämään kaikki todistusaineisto tästä.


Rimmelin kulmakynä, sävy Hazel ja taas feikkimäkkiä peliin, koska tosta kulmakynän mukana tulleesta harjasta ei oo mihinkään.


Ilmeviivat peliin! Ne siis olevinaan jäljittelee mun kuiskauksen värisiä kulmapuskia jotenkin. En saa näitä mitenkään samaan tasoon, saatikka saman näköisiksi. Iso otsatukka pelastaa.


Maybelinen MNY-sarjan pinkein poskipuna ja katkeamisesta päätellen erittäin huippulaadukas poskipunasivellin.


Tässä vaiheessa sitä jo uskaltaa hutsia puuterit koko lärvin volyymillä. Ennen lättäpehkon kimppuun siirtymistä poskille voi vielä tuputtaa vähän punaista, ettei sitä tuu näytettyä ihan ruumiilta.


Hiusten vuoro, ekaks suihkuttelen koko pehkon läpi tällä lämpösuojalla.


Sit vähän aseita käyttöön, oon ollu tosi tyytyväinen tohon OBH Nordican 38mm kihartimeen, vaikka se onkin vähän turhan paksu lyhyeen tukkaan. Mut pidennyksille se enempi on tarkotettu. BabyBlissin Nano Technology-suoristusrautaa taas ei voi kehua, se on suoraan sanottuna (pun intented) aika paska. Tuntuu et repii tukan päästä, eikä suoristukset tahdo pysyä edes siihen asti, et sais suihkautettua päälle lakkaa. Joskus vielä pääsen tästä markettirautakierteestä ja ostan jonkun useemman saturaisen suoristimen, mut ei oo nyt ekana hankintalistalla kuitenkaan. Kituutan siis menemään tällä vanhalla voivotellen tukkani kohtaloa.


Oon varmaan ainoo ihminen, joka saa tukan kihartamisella näyttämään itsensä jotenkin erittäin maskuliiniselta.. Otsatukan ja lyhyimmät päällishiukset muotoilen suokkarilla, muuten korkkiruuvitan kihartimella.


Sit päähän isketään jonkun iloisen aasialaisen lahjottamaa hiusta. Tummemmat tulee alle ja vaaleet pistetään sit päälle, koska ne vastaa mun tukan nykyistä sävyä parhaiten. En kannata yhtään sitä tyyliä, et omasta tukasta roikkuu vaan jotain paljon pidempiä ja tummempia (tai vielä pahempaa, kokonaan eri värisiä) irtokarvoja, näyttää helvetin tyhmältä.


Isketään kiinni irtotupsut (joiden tajusin olevan pesun ja uuden muotoilun tarpeessa liian myöhään, kivat rastat hei hyi).


Ei oikeen mielipidettä tästä lakasta, ei mikään AWSUM, mut ihan ok peruslakka.


Tukan rääkkäämistä kerros kerrokselta, teen tän nykyään vasta pidennykset päässä syystä että ne sit uppoo paremmin omaan tukan sekaan. Ja koska kiharrus ja otsatukka meni vituilleen, voi pipo olla ihan hyvä kumppani.


Ja vikaks peliin mun paras kaveri: Herra Photoshop. Mitä mä tekisinkään ilman sitä? Jään vielä kaipailemaan semmosta real life-photarimaskia, ettei tarviis zombeilla noilla ikuisuussilmäpusseilla julkisesti kaikkialla. Tai sitä pärstäleikkausta.

20.9.2011

Vaateinventaario pt. 3: housut ja shortsit.

Täältä se taas tulee, iso kasa passsskalaatuisia ja tylsiä vaatekuvia raiskaamaan viattomia silmämunianne.


Ernuajan rakkauspantsut Hooämmältä. Mun harmikseni nää mahtuu edelleen hyvin mun päälle ja ovat vieläpä erittäin mukavat, mut kuosista en tykkää. Hus pois.


Ihkaensimmäiset pillifarkkuni, Hooämmältä. Mä raaakaaastaaan näitä vieläkin, mut ne alko pikkuhiljaa ratketa liitoksistaan, kun survoin niitä päälleni pyöristymisestäni huolimatta ja ovatkin siitä syystä takaa nykyään peittävyydeltään semmosta stringien luokkaa. En ehkä ihan vielä oo valmis esittelemään kannikoitani koko maailmalle. Hus pois.


Esirevityt farkut Thaimaasta. Näin, tulin, ostin.. eiku. Ulkonäöltään täydelliset, mut perseestä ja lahkeista vähän löysät. Joko mun pitää lihottaa, tai altistaa nää suureen vaaraan ja hurrautella niitä ompelukoneella. Tai ehkäpä joku vois tehdä sen mun puolesta? Jää.


Vaaleat perusfarkut Gina Tricotista. Inhoan syvästi. Väri on jees, muu ei sit ookkaan; en tykkää, et nää yrittää syödä mun navan, kamelinvarvastaa jatkuvasti, jumittaa alkkareita persvakoon ja vielä löpöttää kaikkialta. Ainut, miks joudun säilyttämään on se syy, että mulla on näiden lisäksi vain yhdet kunnon farkut. Jää, kunnes löydän paremmat.


Emoista rakkautta Backstreetiltä. Käyttäsin näitä vieläkin, mut napin puuttuvuus ja lahkeiden lyhyys  mutkistavat meidän suhdetta turhan paljon. Hus pois.


Mustat pillit, JC. Mun lempifarkut ja käytän yleensä pelkästään näitä, koska täydellisen kokoset ja muotoset. Btw jos musta hoikentaa, niin miks mun jalat näyttää näissä paksummilta, ku missään muissa housuissa/hameissa? Jää.


Löksypussit Hooämmältä. Kesäsin tosi jees, vaikka perse näyttääkin näissä vähän eläkeikään rupsahtaneelta. Jää.


Shortsit Thaimaasta. Vaottaa pikkarit. Hus pois.


Täyttä seksiä, H&M. Pakko säästää, koska pornompia ei oo. Jää.


Possutbokserit kavereilta joululahjaks. Ruskeesta väristä huolimatta aika söpöt. Jää.

Näiden lisäksi omistan vielä kahdet harmaat kolleget. Miksi kahdet? Mun kollegeista kuluu aina ensimmäisenä perse puhki, ja toisille näin on käymässä. Niistä tulee värjyyhousut sitten. Ja toiset on edustuskolleget, eli ne joiden kanssa voi lähteä ihmisen ilmoille, kun laiskottaa pukea päälle.

Oon muuton kanssa viittä vaille ovesta ulkona, huomiseksi olis suunniteltu rantautuminen Merin residenssiin mun valtavien kantamusten, eli kahden laukun kanssa. Oon erittäin hämmentynyt siitä, kuinka pieneen tilaan sain ahdettua koko elämäni. Toki kalusteet ja muut ei-niin-tarpeelliset jäävät äitille odottamaan sitä omaa/isompaa asuntoa, mut suurin osa on messissä. Ja ette uskokkaan kuin innoissani mä oon, tää muutto on jotain, minkä toteuttamista oon haaveillu jo pitkään ja eiköhän ollu aikakin tässä kahdenkympin kynnyksellä irrottautua äitin jääkaapista ja isin rahapussista. Ja huippunopeasta netistä snyysh..