6.12.2010

Septum.

 
No nyt killuu sit septum nenässä, enhä mä siitä ookkaa haaveillu kun päälle vuoden ja haaveilisin varmaan edelleen, ellei mulla ois ollu Mokkista mukana. Aattelin koko matkan Hålelle et joojoo, käydään vaan kattoo hintoja (35e korulla) ja sit voin vielä lykkää koko juttua päivällä parilla, mut rakas ystäväni Mokkis sitten vaan tallusti ilmoittamaan sille lävistäjälle, että kaveri haluu ottaa septumin. Jäädyin niin pahasti koko jutusta, että en osannut alkaa änkyttämään mitään vastaan, vaan kerroin sille tyypille sit ihan kiltisti minkä kokosta korua haluan tajuamatta kuitenkaan, että kohta sitä istusin tuolissa ku sika pistettävänä.

Ja koskiko? NO JOO. Jo pihtejä pistettäessä olin varma, että heitän veivini siihen paikkaan (nimim. neiti herkkäperse) ja kun se neula pistettiin läpi niin tuli kyllä muutamat ärräpäät ja erittäin viisas ''ei tunnu yhtään mukavalta''-kommentti päästettyä... :D Silmätkin kostu vähän, mutta kidutuksen jälkeen pääsin toteemaan, että oon ihan älyttömän onnellinen siitä, että löytyy niinki kauhee kaveri ku Mokkis ( ei millään pahalla, rakas ♥). Tykkään septumista just niin paljon ku aattelinki. Lävistämisen jälkee tää on ollu tosi vaivaton, ei oo ollu kipee pientä jomotusta lukuunottamatta ja on tosi helppo hoitaa jne jne, paljon helpompi kanssaelettävä ku huulikorut. Ainut vaan, että oon kirjaimellisesti aikamoinen räkänokka, niin niistäminen ei oo ollu mitään mieluista puuhaa! Nenä on vielä ihan turvoksissa ja koru on vinossa sen takia ja sojottaa tosi söpösti vaakasuoraan, mut eiköhän se siitä ala pikkuhiljaa asettua oikeelle kohdalleen kun nenäkin lakkaa muistuttamasta pottua.

Nyt kun oon saanu sit hankittua sen lävistyksen, jonka ottoo oon haaveillu ja pelänny eniten, niin kynnys ottaa lisää rautaa naamaan tai muualle laski aika huimasti. Olishan mulla vielä pari nappia haaveissa, esim. se smiley, josta jouduin viimeks luopumaan vaan siks, että olin niin sairaan neuroottinen sen uloskasvun/repeemisen suhteen.

Ps. Oon niin onnellinen, ku mun uus kamera on tullu vihdoin postiin ja oisin vaikka heti kirmannu ku kenguru hakemaan sitä, mut eihän mikään paikka oo tänään auki. :(

27.11.2010

I'm a loser, baby.

Jautsii, olin yllättäin taas Helsingissä viime viikonlopuna, testattiin mm. Merin uuden Macin naamanvääntökameraa (keksikää ihmeessä sille järkevämpi nimi) ja olisin halunnut esitellä meidät nauruun tukehduttaneita tuotoksia jo nyt, mutta unohdin anastaa ne tikulle. Damn. Otan ne varmasti mukaan seuraavalla kerralla! Tuhottiin myös yksi paketti piparitaikinaa, toinen mulle tänä vuonna.. ja varmasti syön vielä lisää.


Tän näkösenä oon ollu liikenteessä koko talven. 
Joku mummo joskus tuli selittämään mulle, kuinka se oli kattonu mua joulupukiks ton huivin takia.

Seuraavana päivänä suunta kohti Espoota, missä olinkin loput ajasta. Torstaina lumisotailtiin (tai oikeasti olin kilometrin päässä muista ja piilossa tolpan takana, koska mä tunnuin olevan turhan hauska maali), perjantaina hengailtiin vaan Omenassa porukalla, lauantaina ryypättiin ja sunnuntaina oli darrakooma x1000, koska lattialla nukkuminen ei oo koskaan ollu mun juttu.


Oon tosi katkera Ompun tiukoille gorilloille, ei siellä missään hyvissä paikoissa saa istuksia kun heti tullaan häätämään! Mulla oli huono olo ja puolitorkuin yhdellä penkillä, kunnes yks gorilla käski mun istua kunnolla, etten näyttäis niin häröltä. Kerrassaan hävytöntä. :( Onko julkiset päikkäritkin kielletty?


 Ei hätää, vasen on vaan photoshopattu, ei me oikeesti olla noin ällöspöjä.
Oikee on paljon realistisempi tilanne.

Mun huonon viinapään maine koki ison kolauksen, kun tajusin vetäneeni kokonaisen salmarin ilman yrjövisiittä vessaan, eikä edes missään vaiheessa ollu huono olo. Cool! Ville taputti mua päähän ja sano, että se on ylpee musta. Myös kavereilta sain kehuja jälkeenpäin, ihanaa kun mua kannustetaan tärkeissä asioissa. <3 Onneksi kuitenkin lunastin mainetta vähän takaisin munailemalla muuten vaan, hah. Ja älkää yrittäkö vikistä, mä tiedän että teitä kiinnostaa huimasti mun alkoholisoituminen!  

Ps. Ville askarteli mulle ton pinkki-valko-turkoosin nauhan, mikä mulla kädessä. ♥ Saan niitä kuulemma vielä lisää, kunhan keksin, minkä värisiä tahdon.


Tomppa tuli niin kateelliseks mun tekomajavasta (=karvalakista), että meidän piti käydä ostamassa sille H&M:ltä ihan oma murmeli.

Loppuillan kuvamateriaali oli ehkä hieman... epäilyttävää. Eksyin sitten nukkumaan lattialle, koska Ville hävis sängyn KPS:ssä ja ei ton levittäytyvän läskiruntin kanssa voi mitenkään mahtua alle metrin levyselle sohvalle. Aamulla oli kyllä mahtavat olot ja eikun stadiin odottamaan linja-autoa. Suihku ja meikkaus on ihan yliarvostettuja asioita, onneks krapula kaunistaa.

Semmoinen reissu sit. Tiistaina oli mun synttärit, ens vuonna se on sitten 20v, apuva. Sain lahjaksi vaan rahaa ja kameran, joka on nyt matkalla mulle jostain huitsista. Olisin saanu 600e järkkärin, mut hittoako mä semmosella teen! Saahan niillä hyviä kuvia, mutta ne on epäkäytännöllisiä matkakumppaneita ja kuus vuotta vanhaan pokkariin verrattuna niissä on ihan liikaa toimintoja opeteltavaks kerralla. Jos nyt vuoden harjottelen vähän vaativammalla pokkarilla (tai onkohan se jo puolijärkkäri, mulla on nää käsitteet vähän hakusessa) ja sit saan alkaa haaveilemaan haastavammasta kuvauskaverista.

15.11.2010

I have every reason not to leave home today.


Täällä blogissa puhutaan kyllästyttävän paljon musta, entä jos kerrankin puhuttaisiin teistä? Oon oikeesti tosi utelias teidän lukijoiden suhteen! Oon käyny kattelee kaikkien Googlehöskän kautta lukevien blogit läpi, tai jos omaa blogia ei löydy, niin ainakin vilkassu sitä, mitä muita blogeja luette. Tahdon tietää mimmosia ihmisiä siellä ruudun takana elelee ja toivon samalla törmääväni uusiin blogituttavuuksiin. :D

Ja mä olen kyllä vähän pettynyt teidän kommentointiaktiivisuuteenne! 400 näkyvää lukijaa vain murto-osa on koskaan pihaissut sanaakaan mulle. Mur! Oletteko te laiskoja, vai oonko mä vaan niin pelottava bloggaajatäti? :( Vaikea kuitenkin uskoa, että kukaan näkisi pinkkitukkaisen elämäntapanörtin millään tavalla uhkaavana.

Siispä kaksi kärpästä yhdellä iskulla; sain hoopon idean ja pyydänkin teitä, hyvät lukijat, tulkaa esitettelemään itsenne. :) Vaikka parilla lauseella, en vaadi kirjoittamaan mitään romaania (tai jos haluatte kirjoittaa sen romaanin, niin kirjoittakaa pois!) Jotain pientä teistä olis kiva tietää tai jos ei muuta niin miten eksyitte lukee tätä blogia ja mitä/millasia blogeja yleensä luette yms yms. :---------)


I'm planning on making these small english summaries to my texts because I know I have some foreing readers too. The problem is that I ain't so good at english (at least writing it, understanding is another thing though) but I try to write something almost understandable (is that even a word?). Please notify me about my mistakes. :---D

So this is the deal, dear readers; I want to get to know you a little and that's why I'm asking you to tell me something about yourself! I'm curious and talking about myself all the time gets kinda boring. :D So c'moon, don't be shy!

14.11.2010

Ette arvanneet.


Tuli ikävä pinkkiä tukkaa ja viikon pohdiskeltuani sen ja punasen välillä laitoin Merille viestiä, että tuoppa sittenkin sitä pinkkiä. Fail raccoon on fail, se näyttää järkevältä sivusta, muttei edestä. Hahah, ulkona pomppii ninjaorava.