28.12.2012

Lista erikoispostauksista.

Jotta pysytään kartalla vanhoistakin jutuista.


Hiuspostaukset



Vanhat kuvat



Lävistykset & tatuoinnit



Meikit



Mielipidepostaukset

Massasta poikkeaminen
Muut

- Google translate that shit
Maarit haastattelee
Antti


Ooh, nostalgia! Kävin unenpöpperössä koko blogini läpi näitä etsien ja jos tuntuu, että riisisilmäni ovat missanneet jonkun tänne kuuluvan tapauksen, niin sen saa tulla ilmiantamaan!

21.12.2012

Klipsipidennykset

Tämän postauksen ideana on opettaa, miten hiusnauhasta saa helposti taiottua itsellensä täsmämitoitetut klipsipidennykset. Lisäksi tarjoan videomateriaalia omasta klipsien kiinnitysoperaatiosta ja vielä luettujen juttujen ja omien kokemusten perusteella raapustettu infopaketti koskien lähinnä klipsipidennyksiä.

Postauksen hiusnauhat ja klipsit sponsoroit ihanasti Cybershop.


Sain 613#-sävyistä aitohiusnauhaa kahdessa pituudessa, 18-tuumaisena (45cm, 89€) ja 22-tuumaisena. (55cm, 119€). Hiusnauhaa yhdessä paketissa on 150cm ja tukkaa 100g, eli ihan kiva satsi.

Valitsin kahden pituista hiusnauhaa, että saan tukkaan luotua kerrostusta. Päällimmäiset hiukset pidennyksistä tulevat muutenkin niin lyhyiksi, että 22-tuumaisen nauhan leikkaaminen polkkamittaiseksi on tavallaan rahan tuhlausta, kun saman voi tehdä tuolle 18-tuumaiselle, eikä sitä tarvitse leikata niin rajusti.



Hius on vähän kellertävää, mutta se imee hopeashampoota itseensä kuin häkä ja on siis helppo sävyttää kylmemmäksi. Vertailun vuoksi vasemmalla puolella yhden kerran Joicon hopeashampoolla pesty osio ja oikealla käsittelemätöntä nauhaa.


Hiusnauhojen lisäksi sain myös yhden paketin hopeita hiusklipsejä. Yksi paketti maksaa 5€ ja se sisältää 10klp klipsejä. Koko pään klipsipidennyksiin menee minulla yleensä n. 15-20 klipsiä. Nää klipsit saa ehdottomasti plussaa jämäkkyydestään. Siinä missä muut klipsit liusuvat päivän mittaan, niin nämä eivät kyllä sitä tee. Kiinnitystilanteessa nämä ovat muita kokeilemiani klipsiä jäykemmät ja niitä saa painaa ihan kunnolla, että nipsahtavat kiinni.

Klipsejä saa myös mustina ja ruskeina.

Näillä eväillä ja muutamalla kotoota löytyvällä apuvälineellä siirrymme klipsien ompeluvaiheeseen.


Ja jos videon tuhannesti katsominen ujottaa, niin tässä vielä tiivistettynä.

1. Tarvitset hiusnauhaa, puuvillalankaa tai karhunlankaa, neulan, sakset ja pidennysklipsejä. Plus tietysti omien aikeiden mukaan sakset hiusten muotoiluun (itse käytän kerrostussaksia), hiusvärejä jne..

2. Leikkaa omaan päähäsi sopivia osuuksia hiusnauhasta, kaksi saman mittaista nauhaa per klipsiosio.

3. Asettele nauhat samoin päin päällekkäin odottamaan tuomiotansa.

4. Kaiva esiin klipsi ja aseta sen silikoniosa alimmaista hiusnauhaa vasten.

5. Kaiva sohvan/tuolin/pyllyn kätköistä se neula, jonka olet jo kertaalleen ehtinyt hukkaamaan jos erehdyit sen kaivamaan turhan aikaisin pois paketista. Pujota siihen arviolta liian pitkä pätkä lankaa ja taiteile langan toiseen päähän joku epämääräinen solmu.

6. Aloita hiusnauhan reunasta ja ompele hiusnauhat päällekkäin kiinni klipsiin.

7. Kun klipsi on ommeltu, katkaise lanka ja taiteile toinen Hulk-solmu siihen päähän, joka on kiinni klipsissä.

8. Toista klipsin ompelu tarvittaessa nauhan pituuden mukaan.

9. Tee samoin kaikille osioille.

10. Onnittele itseäsi hyvästä työstä ja muutamasta neulanpistosta sormessasi.

Ja jos mietit, että missä välissä tukka kannattaa leikata muotoon/värjätä, niin muotoonleikkauksen voi suorittaa kiinnityksen jälkeen, kerrostus kannattaa tehdä ennen kiinnitystä. Värjyyssä jos tarkoitus on saada sama tasainen väri koko tukkaan, niin tasaisimmaksi sen saa ennen kahden nauhan päällekkäin ompelemista. Jos taas kyse on esim. latvojen värjäyksestä (tai muuta täsmävärjäystä), niin helpoiten onnistuu tukka jo ommeltuna.

Seuraavaksi vuorossa klipsien kiharrus- ja kiinnitysinfo meikäläisen tapaan + vältettävät klipsitukkamokat.



Kiitos kamera tästä upesta leikkauksesta ja sensuroinnista. Laitto loppuu siis siihen, että laitan niskaan yhdet pinnit jokaiselle puolelle ja isken pipon päähän.


Done!


Eikä siinä vielä kaikki, tässä pienimuotoinen infopaketti koskien aitohiuspidennyksiä ja vielä nimenomaan klipsillisiä sellaisia.


Värin valitseminen

- Aiheuttaa monille päänvaivaa, varsinkin jos ostaa tukan netistä. Liikkeestä ostettaessa saa ainakin sen edun, että pääsee vertaamaan pidennyksiä omiin hiuksiin.

- Täydellisesti mätsäävien pidennysten löytäminen on siltikkin aika vaikeaa, jopa mahdotonta. Omalla kohdalla ongelma on ratkennut sillä, että ostan aina mahdollisimman vaaleat pidennykset ja värjään ne oman tukan kanssa samalla värillä. Problem kaput.


Värjääminen

- Pidennyksiä voi värjätä, mutta aina tummemmaksi ja mieluiten kevyt- tai suoraväreillä.

- Pidennyksiä ei ikinä kannata vaalentaa, sillä niiden käyttöikä lyhenee silloin huimasti. Saattaa jopa olla, että vaalennuksiin santsaamisen jälkeen sinulla on käsissäsi kasa käyttökelvotonta karvaa ja joudut joka tapauksessa ostamaan uudet pidennykset. Eli jos meinaat siirtyä vaaleampaan hiusväriin, niin kannattaa suosiolla ostaa siihen uuteen väriin mätsäävät hiukset, eikä alkaa tuhlaamaan rahaa ja aikaa niiden vanhempien vaaleennukseen. Vanhat pidennykset voit säästää, myydä eteenpäin (jos hyväkuntoiset), tai käyttää niitä vaikka raitoina.

- Pidennysten väriä voi myös taittaa haluttuun suuntaan, esim. keltaisuutta pois hopeashampoilla ja -hoitoaineilla. Kannattaa suosia taittoa hoitoainepohjaisilla tuotteilla (esim. suoravärit), sillä shampoon muhittaminen pidennyksissä kuivattaa niitä.

- Pidennykset kannattaa pestä kerran ennen värjäystä. Tehtailla niihin pistetään kaikenlaisia siloittavia jne. aineita, jotka sitten saattavat reagoida hassusti muiden aineiden (esim. värien) kanssa. Itse sain kerran pesemättömiin pidennyksiin vaaleanpunaisia raitoja hopeshampoolla.


Oikeat tuotteet hoitoon

- Ei mitään keratiinia sisältäviä, ei öljy- tai yrttipohjaisia tuotteita, eikä hilseshampoita. Öljystä tosin löytyy ristiriitaista tietoa, mutta itse olen varmuuden vuoksi vältellyt sitäkin.

- Oman kokemuksen mukaan kaikkein parhaat tuotteet pidennysten hoitoon ovat kosteuttavat shampoot ja hoitoaineet. Marketin antimilla on pärjätty hyvin. Toki kampaamotuotteiden joukosta löytyy varmasti hyviä, vartavasten pidennyksille suunnattuja tuotteita.


Pesu

- Klipsipidennyksiä ei tarvitse pestä oman kokemuksen mukaan kovinkaan usein ja liika pesu kuivattaa niitä turhaan. Omilleni näytän shampoota siinä vaiheessa, kun ne ovat huomattavasti pesun tarpeessa, tai haluan vaihtaa niiden muotoa kiharasta suoraan tai toisinpäin.

- Pese pidennykset kylmässä/haaleassa, seisovassa vedessä (esim. pesualtaassa tulpan kanssa tai saavissa).

- Pesuveteen lurautetaan shampoota (ja hoitoainetta, jos tahtoo) ja sitten pidennyksiä huljutellaan siellä jonkun aikaa. Ei saa hangata.

- Pesun jälkeen levitä pidennyksiin hoitoainetta, ja anna sen vaikuttaa vähintään purkin kyljessä mainitun ajan. Huuhtele pois.

- Jos pidennykset ovat alkaneet hamputtaa, voi ne jättää hoitoaineeseen vaikkapa koko yöksi.

- Puristele pidennyksistä hellävaraisesti ylimääräinen vesi pois. Älä hankaa niitä pyyhkeeseen.

- Tässä välissä on hyvä lisätä pidennyksiin vielä hiuksiin jätettävää hoitoainetta, jos sellaista löytyy.

- Pidennykset asetellaan kuivumaan pyyhkeen päälle vaakatasoiselle pinnalle (esim. pöytä, lattia jne.) ilmavasti.

- Jos on kiire ja haluaa välttämättä kuivattaa pidennykset nopeasti, niin niitä voi kuivatella hiustenkuivaajalla, josta saa säädettyä ilman lämmön viileälle.

- Harjaa pidennykset vasta, kun ne ovat kuivuneet. Märkä hius venyy ja katkeaa helposti.


Muotoilu, käsittely ja kampaukset

- Pidennyksiä voi lämpökäsitellä (suoristaa, kihartaa..), kunhan muistaa käyttää välissä lämpösuojaa.

-  Klipsipidennykset soveltuvat myös erilaisten kampausten tekoon, kunhan ne osaa asetella oikein. Nutturat ja ponnarit onnistuvat kyllä.


Oma mielipide


Kaikki Cybershopin hiusnauhan avulla toteutetut tukat.

Kokeilemistani pidennystekniikoista (klipsit, sinetit, teipit) klipsipidennykset ovat olleet kaikista parhaat minulle, joka tykkää muuttaa hiusten väriä usein ja viihtyy välillä myös lyhyessä tukassa. Kun laittoon tottuu, se ei juurikaan aikaa vie. Pidennyksissä pysyy muoto hyvin (kiharat, suoristus) ja jos se löytyy jo pidennyksistä, niin aamuisin laitto vaatii vaan oman tukan muotoilun ja pienen pidennysten fiksauksen. Klipsipidennykset pysyvät pidempään hyvässä kunnossa, kun ne otetaan yöksi pois ja niitä ei joka toinen päivä tarvitse olla muotoilemassa uudestaan pesun jälkeen, kuten päässä kiinni olevaa tukkaa. Niitä on helppo värjätä ja huoltaa.

Muutamana ensimmäisenä klipsien käyttökertana tuntui klipsitukka painavan aivan mahdottomasti ja jopa osista kohdista kiristävän. Tätä ei kannata pelästyä, koska siihen tottuu nopeasti, eikä klipsipidennyksien käyttö aiheuta enää epämukavuuden tunteita. Paitsi joskus kovassa vastatuulessa saattaa tulla sellaiset fiilikset, että tukan mukana lähtee myös koko päänahka.

Miinuksena sanon shokkivärien suurkuluttajana sen, kun omasta tukasta kuluu väri nopeammin pesujen tiheyden takia, kuin pidennyksistä. Ja erittäin vaalea pidennystukka on kiven alla (koskee kyllä kaikkia pidennystapoja).

Olen kuullut klipsipidennyksienkin aiheuttaneen jonkun näköistä hiustenlähtöä, mutta itselläni en ole sellaista havainnut, kun ottaa klipsit irti aina ennen nukkumaanmenoa, ei ui ne päällä jne jne.

19.12.2012

Hyvää joulua vaan, eikun juhannusta.

Kesä/juhannuspostaus ihan ajallaan, koska olen _erilainen_bloggaaja_. Tahdon joululahjat ja sitten kesän heti kiitos!


Meillä oli karvainen matkatoveri. Tää oli matkakumppaneista sitä parasta laatua, ainakin jos vertasi niihin kovaäänisiin Stadilaisiin kermaperselissuihin, jotka eivät ikänään ole kehä kolmosta pidemmälle poistuneet. Niitten suhdekiemuroita sitten enemmän tai vähemmän innostuneena kuunneltiin koko matka.


Tsiigailin toisella puolen olevaa pizzamestaa toiveikkaasti.


Meri ja Vilu 20v:n huone möksällä. Oli muuten jännät pelisessiot.



Kyllä se kaunistautuminen vaan kannattaa.


Pihalta löytyi esihistoriallinen peto.


 Vaavi kärsi oksennustaudista ekat viikon-kaksi elämästään. Kivasti nuo neulanjäljet näkyy tuosta ja kaikki, ihan kuin siannahka sanon minä.


(Kulma)karvaton meininki.


Kappas vene. Oodi möksävaatteille.



Kyllä kelpas tommosten takia pyllistellä.


Etittiin matoja monta tuntia, kalastettiin puoli tuntia ja tässä huikea saalis. Olin ainut, joka edes sai kalaa. Kiersin aina skidinä iskän kanssa pilkkikisoja ja vein kaikkia vanhempiakin jätkiä siellä ihan sata-nolla. Kalanainen! Ahvenelle soimme lopulta vapauden.


Ihan kivat maisemat Merin möksällä, kyllä mullekkin kelpais nääs. Oli paras tipaton juhannus.

Olen kesän lapsi, mutta en saa millään täältä pk-seudulta semmosia kesäviboja, kuin Varkaudesta saa. Kulkisin mielummin ryysyvaatteissa vaanien sisiliskoja ja heinäsirkkoja, kun että istuisin jokaisena vapaapäivänä puistodokaamassa. Möksällä kalastamassa ja heittämässä keppiä meidän karvaisille vesipedoille. Vaanimassa pikkukaloja perhoshaavin kera laiturilla ja palamassa auringossa. Jöpöttää istumassa portailla ja haistella metsää. Kesä tuu jo.

18.12.2012

Tunnuksia.

Tässä kaikki meikäläisen netistä valloittamat paikat esittelyineen. Muita jännittäviä tunnuksia en omista ja jos sellaisia löytyy, niin ne ovat sitten jonkun huuhaanikkarin tuotoksia. Ja niitä voi tulla ihan reilusti minulle ilmiantamaan, olen enemmän kuin kiitollinen sellaisille kilteille ritarillisille immeisille!



Elinehto bloggaukselle. Lukulistojani ette pääse seuraamaan, sen verran sniikki stalkkeri olen muhahaha.



Jos jossain erehdyn kirjoittelemaan, niin Blogit-osiolla nimimerkillä juha_tuska ja sielläkin harvoin. Muuten olen vähän semmoinen anonyymi hiippari, joka rakastaa käydä naureskelemassa Suhteet-osaston herkullisille juoruille ja vilkuilemassa Tyyli-osiosta uusimmat jutut.



Ainut syy mun Fäbän ilmoittamiseen sivupalkissa on se, että täällä tiedetään se aito ja alkuperäinen. En hyväksy tuntemattomien kaveripyyntöjä, enkä koeta muutenkaan hamstrata ylimääräisiä puolituttuja kaverilistan lukumäärän (ja/tai sosiaalisen egon) kasvattamiseksi. Jaan siellä arjen pieniä iloja ja raivonaiheuttajia, en kuitenkaan mitään kovin yksityiseksi luokiteltavia asioita.



Yksi paikka, jonka kautta voi minun blogielämää seurata. Ilmoitan siellä aina uusista postauksista.



Oikea paikka enemmän tai vähemmän fiksuille kysymyksille. Olen huomattavasti aktiivisempi Formittaja, ainakin jos veraa mun vastaustahtiin blogikommenttien suhteen. Oispa Bloggerinkin vastaussysteemi noin nopsa!



Toimii nykyään enemmän menneisyyden kaatopaikkana. Piilotettuna on valtava määrä kuvia, joita ei enää muualta löydy. Vanhat päiväkirjamerkinnät sentään ovat vielä näkyvissä, ja tykkäänkin käydä naureskelemassa niille silloin tällöin.



Tää paikka tiivistää mun musiikkimaun yli neljän vuoden ajalta. Paras sivusto, kiitos kun olet olemassa.



Tuskin tälle tulee käyttöä - nämä nimenomaiset sanat sanoin, kun Nora minut tutustutti ensimmäisen kerran Tumblrin ihmeelliseen maailmaan. Viisituhatta postausta myöhemmin? Noh, kyllä se vaan on hyvä ajanviettopaikka ja inspiraation lähde. Omat rebloggaukset koostuvat lähinnä ihanista hiuksista, kuumista ämmistä, kuumista animemiehistä, animesta in general, Gleestä, Pokemonista, tatuoinneista, materialismista, ja niistä kuuluisista aivopieruista. Mukaan mahtuu myös wnb-hipster-kuvat ja söpöt elukat. Rakkauspaikka.



Tumblrin löydön jälkeen hieman syrjään työnnetty paikka. Hyvä tukka/vaateinspiraation lähde vieläkin.



Mihinkäs muuallekkaan jakaisin niitä kuuluisia aivottomia höpötyskasoja.



Naamaa!1 Ruokakuvia!! Maisema!1 Siinä se.



Ja teille, jotka tätä olette joskus pyytäneet; kyllä, minulla on nykyään Twitter. Ei tosin minun aloitteesta tai kiinnostuksestani johtuen. Tunnuksien luomisesta ja tuosta ensimmäisestä "Pippeli"-twiittauksesta saatte kiittää Leijoa. Käyttöohjeita en kylläkään saanut mukaan, mutta kai siitäkin selviää sitten.


Nämä kaikki (miinus uusin lapseni Twitter) plus blogin seuraamissivut Bloglovinissa ja Blogilistalla löydätte myös sivupalkista.

14.12.2012

Vihdoin meikkitutoriaali.

Älkää hämmentykö mun muminoista, en jutustele mitään hirveen oleellisia.


Hups, tuli vähän pitkä!

12.12.2012

Yks rottaa, kaks rottaa..

Meri, Meri on tullut takaisin! Vain hetkeksi tosin, viime viikonloppuna. Meri värjäsi mun tukan sinihopeaksi, ja mä Merin letin punaiseksi. Saumaton yhteistyömme toimii edelleenkin.


Ei muuten tullut koko illan aikana yhtäkään kuvaa, jossa molemmat oltas oltu normaalisti. Perusmeininki siis.


Kariniemen kananpojat Moby ja Sirius. Oon jäänyt yh-äidiksi mun karvapitkuloiden kanssa, mutta onneksi toinenkin äippä kävi niitä katsomassa ja kuvaamassa. Ei vaan oo vieläkään elatusmaksuja kuulunut hitto sentään. Rankkaa olla neljän alle vuoden ikäisen pojan holhooja, vaikka ne pojat istuukin vaan häkissä kiljumassa ruokaa ja työntämässä paskaa.


Mentiin Ale-pubiin, koska sanokaa mitä sanotte, mutta se on paras paikka. Baarimikkokin muisti meidän spesiaalitilaukset vielä (omenapirtelö namnam). Kuultiin kyllä maailman ontuvin iskulause, joka kutakuinkin meni näin "sun käsi on ihan märkä..?" "entä jos mä oonki kussu siihen?". Että tattista vain! Onneksi ysärihitit.

Haluan vain nukumamama koska töitä, töitä ja vielä kerran töitä. Tämmöistä tämä minun joulukuu, seuraava vuosi alotetaankin sitten rahoissa! Väsy kyllä on kova, en oo oiken tottunu tämmösiin jatkuviin työsuorituksiin. Oonkin alkanu tästä syystä stressaamaan ja näkemään jotain typeriä painajaisia töistä, kuten mun ja mun arkkiviholliseni, teipin, eeppisistä yhteenotoista. Nyt unta palloon ja Vilhelmiina vs. teippikone round two. Fight!

11.12.2012

Rytkyjä rytkyjä.

Oon joskus noin niinkun vähän laiskanpuoleinen "muotibloggaamisen" saralla, enkä kovin usein laita asukuvia syystä että a) en ehdi kiireessä ottaa b) en ehtinyt kiireessä edes ajattelemaan asua sen kummemmin. Toki hyvän kuvauspaikan ja vakikuvaajan puuttumisella voisi myös olla osuutta asiaan. Ei joku haluais muuttaa mun hovikuvaajaksi ruokapalkalla? Osaan myös välillä laukoa ihan hyviä vitsejä.

Mutta hakemuksia odotellessa voisin tässä esitellä muutamat vaatekaappiini muuttaneet asukit kesä-talvi-ajalta.





H&M


 Cybershop


New Yorker





Ebay



Gina Tricot

Blogi on kyllä nimensä veroinen. Voi häpeä, en edes ehtinyt osaa pukea päälleni ennen lämpimien kelien muuttamista jonnekkin etelään. Ensi keväällä sitten. Vaatekaappi pursuaa yli äyräiden, kai se olisi kohta taas blogikirppiksen paikka. Toin Varkaudestakin mukana myytäviä rättejä, tuolla ne kaapissa kaipaavat pesua ja uusia omistajia.


En muistanukkaan ottaneeni kuvia tämän yhden väliaikaisen tukkaratkaisun aikana, mutta tuommoinenkin kameran uumenista paljastui. Oli pitkästä aikaa ihan kiva näyttää eläväiseltä, mutta kyllä harmaa nappaa kovastikkin.


Kuva liittyy oleellisesti postauksen alkuperäiseen aiheeseen, päälläni jälleen yksi Ebaysta hommattu kameralle ikuistamaton paituli. Pitää ryhdistäytyä! Ja mennä nukkumaan.


En oo tässä lähiaikoina tyyliin muuta biisiä kuunellukkaan.. Osui ja upposi.

9.12.2012

Tukkaseikkailuja.

Instagrammia seuranneet ovat parhaimmin perillä elämäni pääasioista nyt, koska kännykällä on helppoa naamahuorata. Bloggaaminen sillä on erittäin nihkeää ja jää siksi tekemättä. Ollappa joku kiva Samsungin tabletti, jolla päivittää aina blogia ruokatauolla ja muutenkin raportoida monta kertaa päivässä syömisestä ja teenjuonnista. Sellaisen minä vielä joskus haluan (tabletin siis, en ehkä vielä tuollaista blogia) ja jos äkkirikastumista ei tule, niin sitten pitää lämmitellä isiä asiasta. Pohjustustyö on jo laitettu alulle, vähän Kuopiossa käydessämme sille vihjasin mahdollisista lahjaideoista ensivuodelle...

Mutta juu, niihin pääasioihin.


Pinkkiä ahkerasti kulutelleena kyllästyin viimein venailuun. Ja koska blondit pidennykset kuumottelivat jo kovasti käyttäjäänsä, niin päätin heittää vaalennuspesua kehiin sen jälkeen, kun olin valkaissut juurikasvun. Pinkki lähtee mun tukasta aina aika helposti ja yhdellä pesulla se oli poissa. Takaraivosta löytyi mystinen vaaleanvihreä raita turkoosin tukan jäljiltä.. Nojaa!


Mä vielä heitin ton vaalennuspesun ihan se mielessä, ettei tukka menis ihan niin vaaleaksi. As if, vähän keltaiseksi se jäi, mutta liian vaaleaksi meni silti. Niihin pidennyksiin verrattuna siis. Itse olen aika tarkka siitä, että oman tukan ja pidennysten väri mätsäävät ja tämä blondi väri on sen suhteen ongelmallisin. Pidennyksiä ei ihan hirveesti lumivalkeina myydä, eikä niitä vaalentaakkaan kannata, joten se oli sitten edessä reissu jonkun minua viisaamman luo.


Kahta Hairlekiini-reissua myöhemmin sain päähäni tuhkanvaalean värin, jolla päästiin erittäin lähelle mätsäämistä. Btw jos haluatte hyvää ja asiantuntevaa palvelua hiusväriasioissa, niin suosittelen koko sydämestäni Kampin Hairlekiiniä. Molempina kertoina ei tarvinnu kuin uskaltautua kysymään apua, niin johan siinä jo myyjien kanssa rupateltiin niitä näitä hiuksista ja ratkottiin samalla tätä mun ongelmaa. Vähän rohkeutta tullut työpaikan myötä ja olen myös oppinut arvostamaan asiakaspalvelua, kun ennen lähinnä juoksin moikkaavia myyjiä karkuun.

Vaikka kuinka kivan luonnollinen olikin (pitkästä aikaa), niin tää tukanväri aiheutti mulle jotain hirveitä "oon niin vanha"-kriiseilyjä, niin eihän siinä sitten kauaa kestänyt kun..


Keksin, että sinertävä harmaa oliskin aika ässäjuttu. Kameleonttitukka, näyttää yhtä aikaa siniseltä, harmaalta, siniharmaalta ja vihreältä, riippuen valaistuksesta. Ja musta tää on vielä hauska! Vielä hauskempi oli se mun väriseos, tai mitä kaikkea se sisältä; Stargazerin Blackia, Violetia, Royal Blueta, kahta eri hoitoainetta ja niiden loppuessa kesken myös Colormaskin Silveriä ja sitä Joicon hopeahoitoainetta.. Oon näiden hiusvärien sekotuksen pähkähullu professori aina, kun vauhtiin pääsen. Värimönjä oli sävyltään vähintään epäilyttävää, mutta lopputulos ratkaisee. Meitsi diggaa, eikä olo tunnu enää vanhalta tukan ollessa taas epätylsä.

6.12.2012

Hopeakutrit, hoi!

Kun itsekkin tässä olen hopeapääksi ryhtymässä, niin olisi kiva jakaa kokemuksia tämän värin ylläpidon hankaluuksista, helppouksista ja hommaan käytetyistä tuotteista.


Aloitetaan kirjoittajan ehdottomalla lempparilla, eli Joicon hopeashampoolla. Jo tämä yksinään on mahtava tuote poistamaan keltaisuutta, koska pigmenttiä löytyy vaikka muille jakaa. Olen kokeillut paria muutakin shampoota, Lorealin ja sitä toista en tähän hätään muista, mutta haastajaa ei Joicolle ole löytynyt. Lorealissakin toki pigmenttiä on, mutta se miehinen tuoksu ei oikein iske.


Ja koska tuon hopeashampoon perusteella minulla oli korkeat odotukset myös tämän hoitoaineen varalle, niin pettymys oli suuri. Sain tätä lahjaksi Tonylta ja täytyy olla onnekas tässä vaiheessa, etten mennyt rahojani tähän itse tuhlaamaan. Pigmenttiä ei ole nimeksikään, kaikki keltaisuuden poisto on selkeästi jätetty tuon shampoon kontolle, ja tämä hailakka lila tökötti on tehty vaan pitämään shampoon vaikutuksia yllä. (Normaalin hoitoaineen käyttä syö hopeashampoon vaikutusta.)

Color Maskeista olen muuten kuullut hyvää, mutta tästä Silveristä sitä purjaustakin. Eikä ihme, tökötti on omituisen väristä violettibeigeä mönjää, eikä sillä hirveästi vaikutusta tukanväriin ole, ellei pohja satu olemaan lähempänä valkoista. Tämäkin tuli Tonylta lahjaksi, joten rahat säästyivät.



Kampaajan vinkistä kokeilin myös Goldwellin vaahtosävytettä värissä 10V. Tuo pullo ei ole sen värin, vaan oikean värin näet tästä. Vaahtoaminen tekee sävytteestä hauskan levittää, joskin täysin tasaisen tuloksen saaminen vaikutti hankaloittuvan. Kyllä tämäkin tepsi, mutta ei sillä ihmeitä saavutettu. Aika turvallinen keltaisen poistaja niille, jotka eivät halua saavuttaa hopeutta (eli ei minulle).

Eli täydellinen hopeashampoo on jo löydetty, vielä olisi haussa itselle täydellinen hopeahoitsikka ja miksei vaikka samallakin joku naamio. Tai mikä tahansa apuri! Jakakaa toki asiasta kiinnostuneet kokemuksianne, niin rupatellaan.

4.12.2012

Ebay rakasi rakasi.

Historiallisia asioita tapahtui, en nimittäin viime kuussa asioinut Ebayn puolella ollenkaan. Tässä kuussa piti sitten korjata sekin sattunut vääryys.


















Ja hupsista,  kaikessa kiireessä kahdesta jäi vielä kuvatkin puuttumaan. Mukaan lähtivät myös Squirtle-kaulakoru ja Fullmetal Alchemist-faneille tuttuakin tutumpi Homonculusten symboli, kaulakoruna myöskin.

Että semmosta tällä kertaa. Nyt vaan vaanimaan postimiestä!