Mulla on huono tapa juoda teetä läppärini välittömässä läheisyydessä. Oon aina ollut tietoinen, että joskus, jotenkin se teekuppi vielä kipsahtaa siihen koneen päälle. Noh, pari viikkoa sitten niin oikeasti kävi. Kaadoin puolen litran ämpärini suoraan, armotta läppärin näppäimistölle. Menin nykimään virtajohtoa irti samalla, kun Patrick nosti mun teetä valuvan läppärin pöydältä yrittäen pelastaa sen pahimmilta vahingoilta. Seuraavaksi oli edessä avaustalkoot. Minä itkin vieressä lohduttomasti kaikkien mahdollisesti menetettyjen tiedostojen perään, kun Patrick runnoi minun rakasta HP:täni auki. Onneksi hätä ei ollut ihan tämän näköinen; kaikki sisältö välttyi kosteusvaurioilta, mutta näppäimistö otti osumaa. Suurin osa näppäimistä ei toiminut ollenkaan ja välillä kone saattoi aavemaisesti ruveta morsettamaan itsekseen. Näppäimistön nyt olisi voinut vaikka hankkia irtonaisena, mutta nyt oli isompien päätöksien aika. Halusin päästää 3v vanhan, aikoinaan 400e maksaneen läppärivanhukseni lepoon. Tilalle joku uusi vetreä vempele, jolla pystyisi vaikkapa pyörittämään Sims kolmosta. Ei olleet kovin suuret vaatimukset tuon vanhimmaisen jälkeen, se kun meinasi pökertyä jo pelkästä Tumblrin selaamisesta.
Gigantin sivut auki. Haussa oli halpa peliläppäri (Skyrimia ja muita sen Simssin lisäksi ajatellen) ja löysinkin varteenotettavan yksilön. Ainut miinus huonosta akun kestosta. En tosin voi matkapahoinvointini takia käyttää mitään laitteita/lukea matkustaessa, joten minulle se ei tulisi olemaan ongelma. Oisin paljon halvemmalla päässyt pöytäkoneen kanssa, mutta kannettavuus oli reissaamista varten elinehto. Ei ollut saatavilla tätä mistään pk-seudun liikkeistä, mutta onneksi saatiin tilattua se muualta. Kävin varaamassa sen tiistaina ja sain sunnuntaina viestin, että kone olisi noudettavissa. Olin sopivasti Itiksessä samaan aikaan, mutta tarvittavat paperit olivat tietysti kotona. Heräsin tänään (eilen, oikeastaan) hieman aikaisemmin ja kipitin hakemassa sen ennen töitä.
Kaunokaisen nimi on Lenovo IdeaPad Y510p ja speksit riittävät (ainakin toistaiseksi) vaativampiinkin peleihin. Kone on hiljainen kuin mikä, ja Photoshop aukeaa sekunneissa. Tältäkö se tuntuu omistaa toimiva kone? Aivan mahtavuutta!
Ainoana kompastuskiveksenä meinasi toimia käyttis, Windows 8 on hirvein mitä tietokone sisällään voisi kantaa. Ja aivan helekutan vaikea poistaa, kaiken muun hyvän lisäksi. Onneksi Patrick on näppärä mies, päivän se vei mutta nyt pyöritän tässä tuttua ja turvallista Windows seiskaa. En voisi millään muotoa olla tyytyväisempi. Toivotaan, että tämä vaikuttaisi positiivisesti myös bloggaukseen, eipähän ainakaan tarvitse pelätä ylikuumenemista jos käyttää Photarin lisäksi nettiä yhtäaikaa.
