Case App

Otsikossa mainittu firma otti yhteyttä, ja kysyi josko haluaisin customoidut kuoret heiltä. Hell yeah!

Muovisia kuoria tuolla saa suunniteltua Iphone 5/4/4S ja sit Samsung Galaxy 3 S:n, mikä munkin luuri on. Sit tuolla saa myös tehtyä tarrakuoria, ja niissä onkin sitten suurempi mallivalikoima.

Kuvan päättäminen ei ollut vaikeaa ja itse kustomointihan oli lastenleikkiä. Kopsasin kuvan koneella, tein siitä Photoshopilla sopivan kokoisen Sampan kuoria varten, muokkasin väriä vähän minttuisemmaksi, latasin kuvan tuonne, asettelin paikoilleen ja voilá! Tuolta saa myös parit valmiit kuoret, mutta kyllä voin sanoa että oma kustomointi on antoisampaa, kun saa juuri sen mitä haluaa. Toimituksessa kesti ihan muutama päivä ja se tuli vielä suoraan postilaatikkoon, eli kaikin puolin jees.

Behold; Sampan uudet kuteet! Komea mies, kyllä nyt kelpaa kannella sitä ympäriinsä kaikkialla. Ton kuoren parhaimpia puolia on se, että toisin kuin eräät tilaamani One Piece-kuoret, jotka tekevät puhelimesta saippuan liukkaan, nää on tavallaan karkeat, joka edesauttaa kummasti näpeissä pysyvyyttä. Siitäkin huolimatta olen sellainen kännykäntuhoaja, että näiden kuorien lisäksi säilytän Samppaa omassa lompsassaan, ettei näyttö naarmuunnu.

Käykää tekin suunnittelemassa ja kuolailemassa uusia kännykänkuoria sivulla Caseapp.fi (klik) ja lisää design-ideoita firman Instagrammissa!

Täydellinen blondi

..Tukka siis. Sovittiin Netan kanssa, että jos päästän sen työpälkähästä, niin saan ilmaisen hiustenleikkuun. Deal! Leikkautin tukkani viimeksi silloin, kun keväämmällä yritin eroon sinisestä, eli olihan siitä jo viisi kuukautta. Meikän värjäystahdilla hamppua kyllä syntyy, siitä voitte olla varma. Pahensin tilannetta vielä tällä toisella vihreä-vittuun-operaatiolla, eihän siihen mennyt kuin kolme vaalennuspesua, öljymuhituksia, syväpuhdistavaa shampoota, elmukelmua ja aikaa. Ihan tuhottomasti aikaa per päivä, mutta ei siinä kestänyt kuin.. viikko?

Astelin Netalle jännävihreänä. Märkänä se oli vihreä, kuivana se näytti ensivilkaisulla blondilta, mutta lähempi tutkimus paljasti minttua ja takaraivossa kummittelevan tummemman raidan (huono puoli, kun värjää omia hiuksiaan). Mut taivutelviin vielä yhteen kunnon vaalennukseen, jonka senkin jälkeen paistoi vihreyttä. Hätä ei ollutkaan tämän näköinen, koska Netta on nero. Kaivoi oranssinkeltaista sävytettä jostain ja taikoi mulle just sen sävysen tukan, mistä olen haaveillut. Vaalea, lämminsävyinen, mutta ei liian keltainen. Se nainen suoritti ihmeitä, sanon minä. Lopussa tukasta napsaistiin vielä huonoa latvaa pois, mutta pyysin jättää mulle sinne vielä hoidettavaa ettei ihan lyhyeksi mene. Ainut kohtaamani kampaaja ikinä, joka on tajunnut parin sentin tarkoittavan nimenomaan sitä paria senttiä, eikä kymmentä. Mulla oli niskassa alla lyhyempää, teippipidennysten katkaisemaa tukkaa ja saatiin sekin nyt muiden latvojen tasalle. Täydellinen lähtökohta kasvatukselle.

Ja jotta tukanvirutus ottaisi vihdoin tuulta ylleen, niin pistettiin vielä vedot pystyyn. Kumpikaan ei saa vaihtaa väriä puoleen vuoteen. Maaliskuun 26. päivä alkaakin sitten varmaan semmoiset värioperaatiot molemmilla että oksat ja hiukset pois, kun ei saada puoleen vuoteen kriiseillä värien kanssa. Se oli meitä yhdistävä, tukan tappava harrastus. Parhaat panoksetkin keksittiin; jos minä häviän, joudun olemaan kuukauden ruskealla tukalla. Ja ne, jotka on tätä blogia oikeasti pitkään lueskelleet ovat saaneet varmaan kuvan siitä, kuinka paljon inhoan ruskeita hiuksia, joten tää panos on just hyvä. Jos taas Neppis lipsahtaa, niin sen tukasta tulee violetti. Juurikasvun saa värjätä ja tukkaa saa vähän sävyttää (esim. hopeashampoo). Juurikasvun värjäyksen pitkittäminenkin on vaan hyvästä, ja tällä värillä juurikasvu jopa oikeasti näyttää hyvältä.

Innoituksena värimuutokseen toimi se, että halusin vaan helposti ylläpidettävän sävyn, joka ei vaadi värjäystä jokaisella pesukerralla. Talvella laiskottaa muutenkin, eikä jaksa suorittaa mitään epätoivoreissuja hoitoaineiden ja hiusvärejen perässä ympäri kaupunkia 30-asteen pakkasessa, kun tiskirätin kokoisia lumihiutaleita iskeytyy naamaan luodinnopeudella. Mulla on aika positiivinen kuva jo maalattuna talvesta.. Toinen juttu on, että rakastan vaatteissa punaista, pinkin kanssa se oli no-no, sinisen kanssa maybe, mutta vaalean kanssa hell yes. Ja vaaleat kutrit käy mulle muutenkin hyvin.

Paita Sheinsidelta saatu (klik), tähtikorut H&M.

Seuraava haaste on pidennysten löytäminen järkevin hinnoin. Oon miettinyt Foxy Locksia tai Headkandya. Oikean sävyn löytämine internetin kautta on pain in the ass, mutta molemmat kaupat ovat keksineet hyviä tapoja sen helpottamiseen. Foxy Locksilta löytyy video, missä omistaja vertailee hiusten sävyjä toisiinsa ja Headkandylta, tai siis nykyiseltä Dirty Looksilta saa hiusta tilatessa erillisessä pussissa testiraidan, jolla voi testata sävyn sopivuus ilman, että joutuu avamaan muuta pakettia, mitä ei voi avauksen jälkeen hygieniasyistä palauttaa. Rahatilanne ei vielä anna periksi laittaa mitään tilaukseen, mutta eiköhän sitä ala löytymään kohta kun edessä on synttärit, veronpalautukset ja joulu. Loppuvuosi tulee olemaan siis yhtä materialistista juhlaa.

Mart of China

Tässäpä mainospostaus uudesta mahdollisesta yhteistyökumppanista, Mart of Chinasta. Tätäkin kauppaa on blogeissa ollu nyt esillä, ja kyllä sieltä sen verran kivaa kledua ja popoa löytyy, että oli pakko itsekkin ottaa yhteyttä.

Linkit vaatteisiin, jos kolahti ja haluaa käydä tekemässä vähän lähempää tuttavuutta kaupan kanssa:

Mekko 1, mekko 2, mekko 3, shortsit, laukku 1, laukku 2, kengät 1, kengät 2, kengät 3.

Itse tykkään tän tyyppisistä kaupoista suuresti; löytyy vähän erikoisempaakin kamaa, mutta ihan naurettavan alhaisin hinnoin. Tiedän, että popula vierastaa Kiinasta tilailemista, mutta itse Ebayn suurkuluttajana en ole koskaan törmännyt ongelmiin tullien tai muiden kanssa. Ikinä ei oo edes tarvinnut tullata tavaraa, ne on tullut joko suoraan postilaatikkoon, tai postista noudettavaksi. Lähetysajatkaan ei oo H&M:n ruuhka-ajan aikoja kummoisemmat. Ihan turhia pelkoja siis.

15 kuvaa

Kännykän hämäristä nurkista otsikon mukaisesti.

1. Meillä oli Kampituspäivillä bloggaajatapahtuma, mistä mainitsinkin jo täällä. Tässä oli päivän ensimmäiset ihanaiset.

2. Kunhan rakastin turkoosia tukkaa.

3. Tämmöistä meillä.

4. Meille tuli Anon-maskeja, sääli että tää epärasistisuus värityksissä ehkä syö vähän koko naamion perimmäistä ideaa.. Yritys hyvä kuitenkin

5. Löydettiin Finnkinosta Star Wars-arcadepeli, ja sinne on pitäny aina käydä tuhlailemassa ylimääräiset euro, kun eräs siihen hieman tykästyi. Mikäs siinä on Kinopalatsissa istuskella, nauttia lämpimästä ja ihanan rasvaisten poppareiden tuoksusta.

6. Parin tunnin korttiurakka, eikä vieläkään oo loppu..  Loppuu kansion taskuista tila kesken, Pikachuja esim. ei mahdu enää yhtään lisää niiden taskuun. Pitää varmaan urakoida, eli siirtää kaikkia kortteja ja suoda isoille tilanviejille extratasku viereen. Ja siihenhän uppoaa kivasti pari lisätuntia.

7. Tui. A) Patrick on maailman söpöin ja sen pitkä tukka on ihana, b) miehet ja nutturat kuuluu yhteen.

8. Käytiin Vapianossa puolivuotispäivän kunniaksi. Kyseisessä paikassa käytiin myös "ensitreffeillä".

9. ja 10. Maailman siisteimpiä paitoja! Näistä sitten lisää joskus.

11. Tukka vaalennuspesun jälkeen. Vielä sinistä riittää. 12. Ja samainen tukka toisen vaalennuspesun jälkeen.

13. Ja vielä eilen, yhden shampoota-tunneiksi-kuivaan-tukkaan-käsittelyn jälkeen. Vieläkin irtos ihan himmeenä vihreetä väriä ja ollaan jo hyvin lähellä blondia, mutta tukka on vielä toistaiseksi tunnistettavissa vaaleanvihreäksi.

14. Tänään istun täällä neitsytöljyt ja syväpuhdistavat shampoot viritettynä suihkulakin ja pipon alle.

15. Yritän opetella syömään salatteja työpäivinä, kun vieressä on Johto Cafe ja niiden hyvät valikoimat lisukkeita. Ja ihan kirjaimellisesti se opetteluksi meneekin, meillä ei perhe harrastanut salaatteja ollenkaan, siksi ne eivät luontainen osa ruokavaliotani ole. En oo vielä ihan hahmottanu salaattien ideaa, ja yleensä valkkaan pastan ja salaatin sekaan jotain hyvin epäsalaattimasista. Eka salaatti ikinä sisälsi lisukkeena kanaa, tonnikalaa ja pähkinöitä. Tässä toisessa sentään oli kananmunia, lohta ja tadaa - punasipulia. Sitten tajusin, että mähän vihaan sipulia raakana, ja jouduin noukkimaan ne pois..


Olin maailman paras tyttöystävä, uhrasin parisuhteemme ja ostin Patrickille aikaseksi syntymäpäivälahjaksi GTA V:n, ettei jää paitsioon muiden hypetyksestä. MUTTA SE PELIHÄN ON MAHTAVA! ;___; Ajelu on niiiin kivaa, sieltä löytyy radiokanava, joka soittaa Kelly Rowlandin Work-biisiä ja sitten on vielä Trevor.. Siis.. En osaa edes sanoin kuvailla kuinka oon hahmona siihen rakastunut. Se on nerokas! Ja pelissä riittää tekemistä, niin saan hyvällä omallatunnolla istua koneella monta tuntia bloggaamassa ja välillä singahdella katsomaan juonenkäänteitä toisesta ruudusta. Win-win.

Maanantai.

 Ihana kamala maanantai. Ois muuten ollu ihan paras, mutta kun muiden kiukut vähän lannisti. Heräsin aamu seitsemältä pirteä kuin peipponen, töissä olin iloinen ja ahkera, vaikka sainkin kiukuttelua osakseni. Sitten menin Kampin Kicksiin mielessäni valkoinen luomiväri, lähdin 16e(!!) luomivärin, kulmakynän, ihanan tuoksuisen deodorantin ja kosteusvoiteen kanssa, mikä paljastuikin kotona vartalokuorinnaksi. Ja olin 40e köyhempi, hupsis. Sain vaan niin hyvää asiakaspalvelua, että oli oikein kiva ostella. Löydettiin mulle jopa ehkä sopivan vaalea meikkivoidekkin, hinta tosin oli yli 20e, joten ei budjetti antanut periksi. Paremmalla ajalla, rahalla ja meikittömällä naamalla pitää mennä sitten kunnolla testaamaan.

Pipo - BikBok, takki - Sheinside (saatu), Converset - kirpputori.

Postistakin löytyi paketti, jonka piti olla jo lähteny takaisin perjantaina. Luckyy!

Oli päivässä ripaus maanantaita mukana; S-market on lopettanut myymästä yhtä aikaa kahta tuotetta, jotka ovat olleet viimeisen vuoden aikana suurkulutuksessa; Herbinan syväpuhdistava shampoo ja Blå Bandin täysjyvä Carbonara. Jumankerpele siis! En tiedä minne sitä pitäs noiden perässä lähtee, K, Lidli eikä Alepa niitä tarjoa ja kaikki isommat marketit (varsinkin rakkaus-Prismat) on täällä Helsingissä jotenkin kaukana/piilossa. Varkaudessa kun ne ovat koko kaupungin keskus.. Rukoilen ruokajumalia, että Carbonaraa löytyy vielä jostain. Ei ois eka kerta, kun mun lemppareita lakattais myymästä. Muistaako kukaan kyseisen merkin valmiskastiketta (Carbonaraa ja ihan taivaallista sellaista) taikka Pirkan juustokakkua? No minä muistan ja minä haluan ne takaisin piste t. ikuinen katkeruus. En voi muuten uskoa, että kirjotan taas näin pitkää ranttausta ruuasta.. Karpolla on asiaa.

Perus perseenkaivuu-pose.

Sain Patrickin pikaiselle Itis-kierrokselle kanssani. Silmissäni näin jonkun täydellisen viininpunaisen vaatekappaleen ja mustan pipon. Löysin vain sen mustan pipon, Bikbokista. Ja viininpunaiset Dr. Denimit jäivät odottamaan hyllyyn palkkapäivää. En muuten ihmettele sitä hehkutusta, ihan käsituntumallakin ne pöksyt tuntuivat taivaallisilta.

Question what the TV tells you

Marinaa ja Marina and the Diamondsia. Siitä on minun syksy tehty. Teen mitä parhaiten osaan; valitan. Vähän vain. Joskus saa.

En oo noin kahteen vuoteen käyttänyt housuja ollenkaan. En halua vaan myöntää itselleni, etten tuu luultavasti ikinä mahtumaan mun vanhoihin farkkuihin. Mutta en halua ostaa uusiakaan, koska on jotenkin henkisesti vaikeaa ottaa se sopiva koko, joka on viimesimmästä housujen ostosta kasvanu kahdella-kolmella numerolla. Koska sehän olis luovuttamista, hyväksyisin pullareidet ja löllöpyllyn jos annan niille paikan mun vaatekaapissa. Joten käytän legginssejä ja sukkahousuja varmaan hautaan asti, tai ainakin siihen kun muhun saa joku taottua innon liikkumiseen.

Paituli on Sheinsiden sponssaama, ja sen voi halutessaan kotiuttaa täältä. Siitä en aio valittaa, koska se on kiva.

Pakollinen lärvi. Nykyään mun tukka on mintunvihreä, otsatukka alta oranssikeltainen ja juurikasvu platina. Sinisestä seuraava jatkumo on aina blondi. Ja aina yhtä huonoin tuloksin. Haluaisin vaan joksikin aikaa tukan, jolle ei tarviis tehdä mitään. Ja kiitos viisastelijat, mutta mun naamalla ei rokata kaljua lookkia.

Eipä siinä sitten. Vähän on huono mieli eikä asiaa irtoa. Meen tekemään lohtupastaa.

TV taught me how to feel, now real life has no appeal.

Blogi oli piilossa ja pakosalla, koska luovutin viimein omien ulkoasusähläilyjen kanssa ja annoin hommat jonkun osaavamman käsiin. Onneksi löytyy talosta taitava koodari, joka loihti hetkessä jotain mahtavaa. Viimeinkin ulkoasu, joka on ihan yksityiskohtia myöten hyvä. Kiitos Elina!

Oli tossa taas tukkaprokkis. Väri pysyi sentään samana, vähän päivitin sitä ja hommasin uudet pidennykset. Nyt mulla on päässä enemmän karvaa kuin ikinä, ja se tuntuu hyvältä. Näyttää kanssa. Viel kun saan tilattua vähän lissee mustaa ni sitten on bueno. Vaaleeta voisin hitusen asetella enemmän mukaan.

Muuta mullistavuuksia ei ole tapahtunut. Syksy painaa päälle, vuodenaikana ja tuntemuksina. Vuodenaikana se on ihana, mutta muut kaupanpäälliset voisin luovuttaa pois. Jatkuvaa epäonnistumista, sotkemista ja motivaation puutetta yhtään mihinkään. Tuntuu, että elämä junnaa vaan paikoillaan. Samaa sontaa vaan uudestaan sinne tuulettimeen ni hyvä tulee.

Yksi juttu on saletti, oon kotireissun tarpeessa. Syksyllä ei oo mikään niin ollut kohdillaan, kun lenkkeily keskellä metsää. Sitä mä varmaan nytkin kaipaan katalysaattoriksi, mutta ei täältä vaan irtoa samanlaista hiljaista melankoliaa. Kaikki on liian äänekästä ja hektistä. Kaipaan myös porukoita ja koiria kovasti. Kotiruokaa ehdottomasti. Äitin makaronilaatikko on parasta.

No mutta, jos se nyt siitä masistelusta sitten. Teetä nassuun, niin olokin piristyy huomattavasti. Edessä on kuitenkin kaikkea kivaa; X ja Y, synttäreitä, Halloweeniä, veronpalautuksia, joulu ja uusi vuosi. Uuden koneen hankinta? Tammikuussa voi tuntua tyhjältä, ellen sitten satu keksimään jotain uutta hypetettävää siihen mennessä. Enköhän.

Hyvää syksyn alkua, blogiväki!

Uteliaisuus taas sallittu.

Oon huomannu, että taas syksyn mittaan alkaa tää kysymyspostausbuumi leviämään blogeissa kulovalkean tavoin. Miksipä sitä turhaan itsekkään valtavirtaa vastustamaan?

Eli saa taas olla vähän kyylä. Haaveilen, että vastaisin osaan jopa videon muodossa, jos siis saan hankittua erillisen webbikameran lähiaikoina. Tästä läppärin omasta ei nääs oo mihinkään. Uusi läppäri on myöskin hankintalistalla, mutta syystä tai toisesta hankintaa on siirretty sinne synttäreiden paikkeille.