Hyvää joulua vaan, eikun juhannusta.

Kesä/juhannuspostaus ihan ajallaan, koska olen _erilainen_bloggaaja_. Tahdon joululahjat ja sitten kesän heti kiitos!

Meillä oli karvainen matkatoveri. Tää oli matkakumppaneista sitä parasta laatua, ainakin jos vertasi niihin kovaäänisiin Stadilaisiin kermaperselissuihin, jotka eivät ikänään ole kehä kolmosta pidemmälle poistuneet. Niitten suhdekiemuroita sitten enemmän tai vähemmän innostuneena kuunneltiin koko matka.

Tsiigailin toisella puolen olevaa pizzamestaa toiveikkaasti.

Meri ja Vilu 20v:n huone möksällä. Oli muuten jännät pelisessiot.

Kyllä se kaunistautuminen vaan kannattaa.

Pihalta löytyi esihistoriallinen peto.

 Vaavi kärsi oksennustaudista ekat viikon-kaksi elämästään. Kivasti nuo neulanjäljet näkyy tuosta ja kaikki, ihan kuin siannahka sanon minä.

(Kulma)karvaton meininki.

Kappas vene. Oodi möksävaatteille.

Kyllä kelpas tommosten takia pyllistellä.

Etittiin matoja monta tuntia, kalastettiin puoli tuntia ja tässä huikea saalis. Olin ainut, joka edes sai kalaa. Kiersin aina skidinä iskän kanssa pilkkikisoja ja vein kaikkia vanhempiakin jätkiä siellä ihan sata-nolla. Kalanainen! Ahvenelle soimme lopulta vapauden.

Ihan kivat maisemat Merin möksällä, kyllä mullekkin kelpais nääs. Oli paras tipaton juhannus.

Olen kesän lapsi, mutta en saa millään täältä pk-seudulta semmosia kesäviboja, kuin Varkaudesta saa. Kulkisin mielummin ryysyvaatteissa vaanien sisiliskoja ja heinäsirkkoja, kun että istuisin jokaisena vapaapäivänä puistodokaamassa. Möksällä kalastamassa ja heittämässä keppiä meidän karvaisille vesipedoille. Vaanimassa pikkukaloja perhoshaavin kera laiturilla ja palamassa auringossa. Jöpöttää istumassa portailla ja haistella metsää. Kesä tuu jo.