Lomalomalomalomaloma! Jee! Vaikka onkin vaan kaksi viikkoa, niin kyllä kelpaa silti. Oon viettäny lomaa ihan yleishygieniasta lähtien, en pessyt tukkaani viikkoon ja ai että se tuntuu nyt ihanan pehmoiselta. Päänahkarasvat tehneet tehtävänsä, en ois ees tarvinnut pesun jälkeen hoitoainetta, kun oli niin helposti selvitettävä. Mutta jos nyt jätetään mun ihrat sikseen ja tehdään pieni vilaus elämään ennen lomaa, koska en luonnollisesti ole edes jaksanut meikata..
1. Kyllästyin mun vihertävän harmaisiin latvoihin ja päätin, että muutosta oli tultava.
2. Siispä värjäsin latvat violetilla ja pinkillä, iskin päälle kukkamekon ja rupesin hipiksi. Mekko on Sheinsideltä, ihan omin rahoin maksettu tällä wkertaa. Unelmien kukkamekko on ollut listalla, ja tää on erittäin lähellä sitä. Ainut miinus tulee alushameen lyhyydestä, pitää käyttää alla shortseja ettei karvapuumat vilku. Keille hobiteille tää on edes suunnattu, jos oon päälle puolimetrinen ja mullekkaan ei sentit riitä? Mut pyydän varmaan äitiä joskos se osais asentaa tohon jonkun jatkopalan. Kukkapanta on Cybershopista, haluun vielä isokukkaisemman, mutta kyllä tääkin on ihan sievyys.
Tossa vielä lähempi kuva väristä. Tukka näyttää kärähtäneeltä, mutta siitä voimmekin syyttää ystävääni suoristusrautaa, joka makoilee syyllisenä taustalla. Onneksi kävin juuri noutamassa uuden ihanuuden! En ole sitä vielä testannut. Vanhan lahjoitan poikaystävälle, säätämättömät 230 astetta on just sopiva sen paksuille luonnonkikkuroille.
Huone on paskainen, vaan eipä onneksi enää. Vietin monen laiskapäivän jälkeen vastakohtaisen päivän ja sain aikaiseksi siivota oman sikolättini. Tänään on nääs vanhat kunnon kotibileet pitkästä aikaa, enkä halua mun huoneen olevan taas se luola täynnä paskaa, jonne kukaan ei saa kurkata. Täällä kuitenkin asuvat talon karvaisimmat ja komeimmat marsuherrat ja yksi sievistä sievin hamsterineiti.
Marsuista puheenollen, tältä näytti sormi sen jälkeen kun perheen kuopus Moby päätti, ettei hänen kynsiänsä saa leikata. Nappas sormeen kiinni ja roikkui siinä kiinni. Mahdoton pieni paskiainen!
Äärimmäisen tärkeää käyttöä lomarahoille löytyi, kun uusin Poksupeli odottaa jo nurkan takana. Mietin ekana vaan sitä normiversioo, kun ajattelin että käsikonsoli vähän menettää merkityksensä tommosella rohjolla pelatessa. Tutkin kuitenkin asiaa; akun kesto on huomattavasti parempaa luokkaa ja aikaisemman version näytön kovaa heijastusta oltiin myös saatu vähennettyä. Ja onhan se nyt piruvie kaunis ja vielä pinkki. Eikä edes niin iso. Rakkaus rakkaus.
Ekaa kertaa pääsen myös vetämään Pokemon-maratonia seurassa, koska Paddi innostui pelaamaan Blackia. Joko oon maininnu, että on maailman paras poikaystävä? Kerrankin saan myös niitä örvelöitä, joiden kehitys vaatii vaihtamisen. Mutta nyt minä tungen nassuun aamupalaa, hipsin Alkoon ja aloitan laittaitumisen ihan pitkän kaavan mukaan. Elämä on ihanaa.