Olen myös käynyt töissä, laiskotellut senkin edestä ja alkanut kyttäämään postimiestä oven silmäreijästä aina, kun rapusta kuuluu ääniä. Tai oikeastaan se on postinainen ja se on mukava, koska se tuo mulle aina hirveän kasan paketteja. Joihin meni hirveä kasa rahaa. Ja kyllä, huomaan itsestäni huolestuttavan paljon tulevan kyylämummon piirteitä.
Tää paita oli yksi niistä postiluukun kuluttajista. Mistä muualta, kuin eeepaysta. Se on musta, löysä, siinä on lepakkohihat joista toinen on pitsiä ja se jatkuu selän puolelle. Ja siinä on joku englanninkielinen teksti josta et päätä tai häntää löydä, eli tyypillistä itämaalaisten tuotantoa. "1m a survivor of this graphic", japskien, korealaisten tai keidenlienee englannistukset on aina yhtä herttaisia! Ja paita on täydellinen, mau.
Pari päivää sitten keksin alkaa etsimään kuumeisesti marsublogeja luettavaksi. Auttaa muuten kumman hyvin alati kasvavaan marsukuumeeseeni.. not. Kun löydettäiskin Merin kanssa se hyvä kahden asuttava kämppä, niin voitaisiin ottaa kaksi kuikuttajaa. Oikeasti haaveilen jo kolmesta, mutta jos se kaksi nyt kuitenkin alkuun. Kaksi karvaviineriä, naaraspuolisia mieluusti, sileäkarvaisia, abyja tai näiden kahden sekoituksia. Nahkamakkaroille, peruukeille tai lampaille en oo vielä lämmennyt. Haluan marsuni pehmeinä ja helppohoitoisella karvalla. Ja ilman punaisia silmiä. Mieluiten vielä kerman värisiniä, punaisina, mustina tai jonain söpönä sekotuksena. Pienet vaatimukset vain, mut kun näitä kriteerejä täyttäviä kuikkuja näkee esim. Ompun Faunattaressa, niin tulee mahdoton himo kaapata mukaansa.
Tällaset videot on kyllä viimenen niitti. Siis kattokaa noita!
Huomenna ja lauantaina tieni käy Helsinki Inkkiin Merin kera, oon muutenkin tän kyseisen uhkean blondin kanssa seuraavan viikonlopun. Saas nähä mitä keksitään.














