I know you're real and not just a book I read.

Joojoo, kaikki tekstit alkaa nykyään eBay sitä, eBay tätä ja totakin. Mun on ihan tosissaan kohta pakko pistää jotkut estot, etten pääse sinne enää. Koskaan ei oo opintotuen tuhlaaminen ollu yhtä laiskanhauskaa kun nyt; etsit kuolaämpäri sylissä läpi mitä ihmeellisimpien riepujen, keräät sieltä välilehdille kaikki, jotka saa sun mikropippelin pomppimaan riemusta, pari napsautusta lisää ja eikun venailemaan rakkautta saapuvaksi. Ja ne, joihin sulla ei oo heti varaa voi aina pistää kirjanmerkkeihin odottamaan uutta heikkoa hetkeä. Ja kaikki tämä ilman, että perse lyllähtää milliäkään. Nerokasta.

Nyt mulle on sit tulossa ympäri maailmaa kaapintäytettä ja kyttään postilaatikkoo yhtä kiivaasti ku naapurin mummo meitä ja laitan kyllä heti kuvaa niistä tänne, kun ne suvaitsevat saapua. Kaikkee sitä alkaakin tehdä mieli kerätä, kun alkaa ettimään. Löysin itseni haaveilemasta jo peruukeistakin, mutta tyydyin kuitenkin kolmen minuutin päätöksellä huutamaan puolen pään clip-on pidennykset? Jaahas, mikä heräteostos? Innolla odotan, että onko ne taaskaan kokonaan aitoa hiusta, ettei vaan kävis yhtä mälsästi kuin viimeksi. En mä kyllä tiedä, uskaltaako semmosien kanssa liikkua edes julkisesti, on tullut aikamoisia kammoja huonosti omaan tukkaan sekoittuvista pidennyksistä, hurrr.

Aikamoinen Igor.

Tai snoukka-Lasse.

Mun suosimat hatut täks talveks ellen sitten innostu raidaamaan eepparia uusien toivossa. Pääasioista puheenollen, mites ton tukan kanssa? Tommonen se nyt on, ei pinkki eikä punanen, mutta vähintäänkin ruma ja kulunut. Tämmöstä se on kun laiska värjääjä tykkää shokkiväreistä, aina ei oo kuontalo edustuskunnossa. Ei auta itku markkinoilla, tartteis tehdä jotain. Ehkä sitten ens viikonloppuna, kun mun henkiläkohtainen Posti-Pate aka Meri tulee ja tuo mulle lisää väripurnukoita.