Get back, bunny.

Oli tossa joku viikko vähän hiljaista, koska lähdin pienoiselle extemporereissulle armaaseen pääkaupunkiimme. Oli kivaa vaan häipyä täältä vähän salaa, kertomatta kellekkään. Todellakin tarvitsin tota reissua. Rahaa ei kyllä ollut nimeksikään ja ruokaa sai hamstrata vähän kyseenalaisin keinoin, mutta ei se menoa haitannut! Oli taas kivempaa, kuin pitkään aikaan ja muistin, kuinka ihanaa on olla sosiaalinen eläin ja tutustua uusiin tyyppeihin.

Reissu sisälsi Kamppihengausta, dokaamista Kiasmalla, kätyilyä kaverilla ja hervotonta valvomista. Yöthän voi käyttää säkeistä puhumiseen tai vaikka Digimonin katsomiseen (todellakin niillä alkuperäisillä suomidubbauksilla, jos ette oo niistä päässyt vielä nauttimaan niin youtubettakaa ne toki käsiinne ja ihastelkaa laadukkainta dubbityötä ikinä, kyllä minä olen ylpeä suomalainen). Nukkuminenhan on aivan yliarvostettua puuhaa.

Siis hä, miten niin näytän jotenkin riutuneelta?

Mun amazing reisi. ♥ Opin kyllä, ettei Meemulle kannata ryttyillä.

Ja senkin, että skeittaavien ihmisten kuvas on ihan älyttömän hauskaa, kattokaa noita ninjamooveja! Toinen hyväkäs mun piponkin vielä pölli. :<

Tuli taas huomattua, kuinka tylsää aikuistuminen oikeasti onkaan. Tuun paljon paremmin toimeen nuorempien kanssa! Voishan tästä kai huolestuakkin, mutta mitä turhia. Mulla oli ihan törkeen hauskaa ja se riittää.

En nyt aio jakaa jokaista pientä yksityiskohtaa tästä reissusta, että jää kavereillekkin kerrottavaa. :D Siirrytään siis seuraavaan aiheeseen.

Innostuin taas tekemään hamisjuttuja. Näitä on niin mukava näprätä, voikun vaan olis tosi paljon värejä, niin noi kolmiulotteiset jutut pääsis paljon paremmin oikeuksiinsa. Kaulakorujahan mä yleensä teen, ei tarvii mitään ylimääräsiä lukkojuttuja niihin hommata, jättää vaan rei'än ketjulle ja that's it! En kyllä ymmärrä, miten onnistuin möhlimään ton ranskisjutun reunan noin vinoon, no jaa.

Näiden tekemisestä on kuitenkin jo aikaa, kuten tukasta huomaa. Vois taas keksiä jotain uutta jännää hiusideaa, alkaa tylsätä toi lila/sininen tuolla alla. Mulla ois mielessä taas pari ideaa mut hmm.. katsotaas. Rahaa ei ainakaan oo enää, menenkin ensi viikolla taas istumaan mansikkaan, ah. ♥ Paska homma, mutta rahantuloa ei voi estää, eikä niitä selkäkipuja kestää, buranan voimalla elän koko loppukesän si. Jostain on tuohta revittävä uudelle reissulle Helsinkiin ja ruumiillinen työ on kuitenkin lähempänä mun sydäntä, kuin ihmisille soittelu ja lehtien tuputtaminen. Sitä työtä en kestänyt edes kolmea tuntia, hah, what a loser.

Tuli sekava teksti, koittakee kestää.