Case App

Otsikossa mainittu firma otti yhteyttä, ja kysyi josko haluaisin customoidut kuoret heiltä. Hell yeah!

Muovisia kuoria tuolla saa suunniteltua Iphone 5/4/4S ja sit Samsung Galaxy 3 S:n, mikä munkin luuri on. Sit tuolla saa myös tehtyä tarrakuoria, ja niissä onkin sitten suurempi mallivalikoima.

Kuvan päättäminen ei ollut vaikeaa ja itse kustomointihan oli lastenleikkiä. Kopsasin kuvan koneella, tein siitä Photoshopilla sopivan kokoisen Sampan kuoria varten, muokkasin väriä vähän minttuisemmaksi, latasin kuvan tuonne, asettelin paikoilleen ja voilá! Tuolta saa myös parit valmiit kuoret, mutta kyllä voin sanoa että oma kustomointi on antoisampaa, kun saa juuri sen mitä haluaa. Toimituksessa kesti ihan muutama päivä ja se tuli vielä suoraan postilaatikkoon, eli kaikin puolin jees.

Behold; Sampan uudet kuteet! Komea mies, kyllä nyt kelpaa kannella sitä ympäriinsä kaikkialla. Ton kuoren parhaimpia puolia on se, että toisin kuin eräät tilaamani One Piece-kuoret, jotka tekevät puhelimesta saippuan liukkaan, nää on tavallaan karkeat, joka edesauttaa kummasti näpeissä pysyvyyttä. Siitäkin huolimatta olen sellainen kännykäntuhoaja, että näiden kuorien lisäksi säilytän Samppaa omassa lompsassaan, ettei näyttö naarmuunnu.

Käykää tekin suunnittelemassa ja kuolailemassa uusia kännykänkuoria sivulla Caseapp.fi (klik) ja lisää design-ideoita firman Instagrammissa!

Täydellinen blondi

..Tukka siis. Sovittiin Netan kanssa, että jos päästän sen työpälkähästä, niin saan ilmaisen hiustenleikkuun. Deal! Leikkautin tukkani viimeksi silloin, kun keväämmällä yritin eroon sinisestä, eli olihan siitä jo viisi kuukautta. Meikän värjäystahdilla hamppua kyllä syntyy, siitä voitte olla varma. Pahensin tilannetta vielä tällä toisella vihreä-vittuun-operaatiolla, eihän siihen mennyt kuin kolme vaalennuspesua, öljymuhituksia, syväpuhdistavaa shampoota, elmukelmua ja aikaa. Ihan tuhottomasti aikaa per päivä, mutta ei siinä kestänyt kuin.. viikko?

Astelin Netalle jännävihreänä. Märkänä se oli vihreä, kuivana se näytti ensivilkaisulla blondilta, mutta lähempi tutkimus paljasti minttua ja takaraivossa kummittelevan tummemman raidan (huono puoli, kun värjää omia hiuksiaan). Mut taivutelviin vielä yhteen kunnon vaalennukseen, jonka senkin jälkeen paistoi vihreyttä. Hätä ei ollutkaan tämän näköinen, koska Netta on nero. Kaivoi oranssinkeltaista sävytettä jostain ja taikoi mulle just sen sävysen tukan, mistä olen haaveillut. Vaalea, lämminsävyinen, mutta ei liian keltainen. Se nainen suoritti ihmeitä, sanon minä. Lopussa tukasta napsaistiin vielä huonoa latvaa pois, mutta pyysin jättää mulle sinne vielä hoidettavaa ettei ihan lyhyeksi mene. Ainut kohtaamani kampaaja ikinä, joka on tajunnut parin sentin tarkoittavan nimenomaan sitä paria senttiä, eikä kymmentä. Mulla oli niskassa alla lyhyempää, teippipidennysten katkaisemaa tukkaa ja saatiin sekin nyt muiden latvojen tasalle. Täydellinen lähtökohta kasvatukselle.

Ja jotta tukanvirutus ottaisi vihdoin tuulta ylleen, niin pistettiin vielä vedot pystyyn. Kumpikaan ei saa vaihtaa väriä puoleen vuoteen. Maaliskuun 26. päivä alkaakin sitten varmaan semmoiset värioperaatiot molemmilla että oksat ja hiukset pois, kun ei saada puoleen vuoteen kriiseillä värien kanssa. Se oli meitä yhdistävä, tukan tappava harrastus. Parhaat panoksetkin keksittiin; jos minä häviän, joudun olemaan kuukauden ruskealla tukalla. Ja ne, jotka on tätä blogia oikeasti pitkään lueskelleet ovat saaneet varmaan kuvan siitä, kuinka paljon inhoan ruskeita hiuksia, joten tää panos on just hyvä. Jos taas Neppis lipsahtaa, niin sen tukasta tulee violetti. Juurikasvun saa värjätä ja tukkaa saa vähän sävyttää (esim. hopeashampoo). Juurikasvun värjäyksen pitkittäminenkin on vaan hyvästä, ja tällä värillä juurikasvu jopa oikeasti näyttää hyvältä.

Innoituksena värimuutokseen toimi se, että halusin vaan helposti ylläpidettävän sävyn, joka ei vaadi värjäystä jokaisella pesukerralla. Talvella laiskottaa muutenkin, eikä jaksa suorittaa mitään epätoivoreissuja hoitoaineiden ja hiusvärejen perässä ympäri kaupunkia 30-asteen pakkasessa, kun tiskirätin kokoisia lumihiutaleita iskeytyy naamaan luodinnopeudella. Mulla on aika positiivinen kuva jo maalattuna talvesta.. Toinen juttu on, että rakastan vaatteissa punaista, pinkin kanssa se oli no-no, sinisen kanssa maybe, mutta vaalean kanssa hell yes. Ja vaaleat kutrit käy mulle muutenkin hyvin.

Paita Sheinsidelta saatu (klik), tähtikorut H&M.

Seuraava haaste on pidennysten löytäminen järkevin hinnoin. Oon miettinyt Foxy Locksia tai Headkandya. Oikean sävyn löytämine internetin kautta on pain in the ass, mutta molemmat kaupat ovat keksineet hyviä tapoja sen helpottamiseen. Foxy Locksilta löytyy video, missä omistaja vertailee hiusten sävyjä toisiinsa ja Headkandylta, tai siis nykyiseltä Dirty Looksilta saa hiusta tilatessa erillisessä pussissa testiraidan, jolla voi testata sävyn sopivuus ilman, että joutuu avamaan muuta pakettia, mitä ei voi avauksen jälkeen hygieniasyistä palauttaa. Rahatilanne ei vielä anna periksi laittaa mitään tilaukseen, mutta eiköhän sitä ala löytymään kohta kun edessä on synttärit, veronpalautukset ja joulu. Loppuvuosi tulee olemaan siis yhtä materialistista juhlaa.

Mart of China

Tässäpä mainospostaus uudesta mahdollisesta yhteistyökumppanista, Mart of Chinasta. Tätäkin kauppaa on blogeissa ollu nyt esillä, ja kyllä sieltä sen verran kivaa kledua ja popoa löytyy, että oli pakko itsekkin ottaa yhteyttä.

Linkit vaatteisiin, jos kolahti ja haluaa käydä tekemässä vähän lähempää tuttavuutta kaupan kanssa:

Mekko 1, mekko 2, mekko 3, shortsit, laukku 1, laukku 2, kengät 1, kengät 2, kengät 3.

Itse tykkään tän tyyppisistä kaupoista suuresti; löytyy vähän erikoisempaakin kamaa, mutta ihan naurettavan alhaisin hinnoin. Tiedän, että popula vierastaa Kiinasta tilailemista, mutta itse Ebayn suurkuluttajana en ole koskaan törmännyt ongelmiin tullien tai muiden kanssa. Ikinä ei oo edes tarvinnut tullata tavaraa, ne on tullut joko suoraan postilaatikkoon, tai postista noudettavaksi. Lähetysajatkaan ei oo H&M:n ruuhka-ajan aikoja kummoisemmat. Ihan turhia pelkoja siis.

15 kuvaa

Kännykän hämäristä nurkista otsikon mukaisesti.

1. Meillä oli Kampituspäivillä bloggaajatapahtuma, mistä mainitsinkin jo täällä. Tässä oli päivän ensimmäiset ihanaiset.

2. Kunhan rakastin turkoosia tukkaa.

3. Tämmöistä meillä.

4. Meille tuli Anon-maskeja, sääli että tää epärasistisuus värityksissä ehkä syö vähän koko naamion perimmäistä ideaa.. Yritys hyvä kuitenkin

5. Löydettiin Finnkinosta Star Wars-arcadepeli, ja sinne on pitäny aina käydä tuhlailemassa ylimääräiset euro, kun eräs siihen hieman tykästyi. Mikäs siinä on Kinopalatsissa istuskella, nauttia lämpimästä ja ihanan rasvaisten poppareiden tuoksusta.

6. Parin tunnin korttiurakka, eikä vieläkään oo loppu..  Loppuu kansion taskuista tila kesken, Pikachuja esim. ei mahdu enää yhtään lisää niiden taskuun. Pitää varmaan urakoida, eli siirtää kaikkia kortteja ja suoda isoille tilanviejille extratasku viereen. Ja siihenhän uppoaa kivasti pari lisätuntia.

7. Tui. A) Patrick on maailman söpöin ja sen pitkä tukka on ihana, b) miehet ja nutturat kuuluu yhteen.

8. Käytiin Vapianossa puolivuotispäivän kunniaksi. Kyseisessä paikassa käytiin myös "ensitreffeillä".

9. ja 10. Maailman siisteimpiä paitoja! Näistä sitten lisää joskus.

11. Tukka vaalennuspesun jälkeen. Vielä sinistä riittää. 12. Ja samainen tukka toisen vaalennuspesun jälkeen.

13. Ja vielä eilen, yhden shampoota-tunneiksi-kuivaan-tukkaan-käsittelyn jälkeen. Vieläkin irtos ihan himmeenä vihreetä väriä ja ollaan jo hyvin lähellä blondia, mutta tukka on vielä toistaiseksi tunnistettavissa vaaleanvihreäksi.

14. Tänään istun täällä neitsytöljyt ja syväpuhdistavat shampoot viritettynä suihkulakin ja pipon alle.

15. Yritän opetella syömään salatteja työpäivinä, kun vieressä on Johto Cafe ja niiden hyvät valikoimat lisukkeita. Ja ihan kirjaimellisesti se opetteluksi meneekin, meillä ei perhe harrastanut salaatteja ollenkaan, siksi ne eivät luontainen osa ruokavaliotani ole. En oo vielä ihan hahmottanu salaattien ideaa, ja yleensä valkkaan pastan ja salaatin sekaan jotain hyvin epäsalaattimasista. Eka salaatti ikinä sisälsi lisukkeena kanaa, tonnikalaa ja pähkinöitä. Tässä toisessa sentään oli kananmunia, lohta ja tadaa - punasipulia. Sitten tajusin, että mähän vihaan sipulia raakana, ja jouduin noukkimaan ne pois..


Olin maailman paras tyttöystävä, uhrasin parisuhteemme ja ostin Patrickille aikaseksi syntymäpäivälahjaksi GTA V:n, ettei jää paitsioon muiden hypetyksestä. MUTTA SE PELIHÄN ON MAHTAVA! ;___; Ajelu on niiiin kivaa, sieltä löytyy radiokanava, joka soittaa Kelly Rowlandin Work-biisiä ja sitten on vielä Trevor.. Siis.. En osaa edes sanoin kuvailla kuinka oon hahmona siihen rakastunut. Se on nerokas! Ja pelissä riittää tekemistä, niin saan hyvällä omallatunnolla istua koneella monta tuntia bloggaamassa ja välillä singahdella katsomaan juonenkäänteitä toisesta ruudusta. Win-win.