1.6.2010

Leikitään et ois vielä viikonloppu.

Pieni tekstitulva tähän postaukseen nyt. Tätä se laiska päivittely teettää. :)

Suomen kesä tarjoaa parasta antiaan, mutta mitä tekee tämä yksi tylsimys? Istuu tietenkin sisällä ja valittaa maailmalle tylsyyttään. Valituksethan menee tietty kuuroille korville, kuka fiksu ihminen nyt vapaaehtoisesti istuisi sisällä tänään? Näin ne hyvät päivät kyllä voi lahjakkaasti hukata..


Onneksi eilinen ei ainakaan ollut turha päivä, nimittäin ryhdistäydyin ja tapasin Maaritin Ankkalammella löhöilyn merkeissä, joskin kaksi tuntia myöhässä, koska se sama aikaisemmin mainittu tylsimys päätti kihartaa taas koko karvakasansa. Mutkun! Tukka on oikeasti niiiiiiin ylikasvanut, ettei sitä saa enää normaaleilla kidutusrutiineillakaan kuriin, joten täytyy turvautua vähän järeämpään kalustoon.


Ankkiksella nautittiin auringon porotuksesta ja mässytyksestä. Laihduttaminen on ihan yliarvostettua ja kesäkuntoni tarjoaa Cheesebalssit. Iltasella päädyttiin vielä Könönpeltoon nauramaan tyhmille humalaisille, joiden kaljat pöllittiin.

Tähän asti pääsin angstipuuskissani eräänä viikonloppuna, kunnes päätin, että mä en jää Antille yksin masentamaan koko päiväksi ja sitten hurruutinkin mopolla Maaritille. Matka oli taas seikkailu erikseen, mopon kaasu kun on päättänyt olla toimimatta, mikä meinaa sitä, että huippunopeus on 30km/h ja ylämäkeen huimat 10/km tai totaalisammuminen. Ihan huvittavaahan sitä on ajaa mopolla pyöräilijöitten vieressä samaa vauhtia, kun ei edes ohi pääse. Kyllä niitä pyöräilijöitäkin tuntu naurattavan.. :D

Seuraavana viikonloppuna oli tiedossa Mokkiksen 18v-partyt Jyväskylässä. Illan tähti esitti tiukan vaatimuksen, että tytöillä pitää olla mekko. Sopivasti satuin Huuto.netistä löytämään kivan pitsiunelmaisen mekkohärpäkkeen, joka sopi niihin bileisiin loistavasti; tyylikäs ja söpö musta, muttei liian asiallinen. Toimii. Mukaan piti käydä Seppälästä hakemassa kanan rintafileet, ettei tarvitse rintsikoiden olkaimia esitellä kaikelle kansalle. Aika pirun kätevät kapistukset, täytyy sanoa!


Jyväskylään matkattiin Noran kanssa, junassa oli niin täyttä, että saatiin ihan oma vaunukin! Se oli harvinaisen mukava ja rento matka. Perillä meitä vastaan tallustivat Mokkis ja uusi tuttavuus Maru, eikun tavarat autoon ja kohti Mokkiksen linnaa (ihan omakotitalo se on, mutta kooltaan aika valtava). Mokkiksen ihana äiti oli tehnyt meille vartavasten jauhenlihakeittoa! ♥ Yleensä vihaan kaikkia keittosotkuja, mutta se keitto on jotain maailman parasta, kuten Mokon mammakin. ;;____;;

Lauantaina viihtyvyys piti taata, joten aamuinen matkamme johti Alkoon, josta sitten mukaan lähti luottokaverini Salmari ja pari Smirkkua. Nam. Seuraavaksi edessä oli monen tunnin kestävä pynttäilymaratoni, ja sitten bileet jo alkokin.


Kuvista huomaa; Smirkku on kaveri. Ekassa oon kaivamassa sitä piilosta ja näissä kahdessa se on uskollinen posekamu.

Päivä koostuikin humalaisesta makailusta nurmikolla ahaa-elämysten kera, laskuhumalasta jo siinä vaiheessa, kun muut olivat vasta pääsemässä alkuun, pullonpyörityksestä, johon liittyi omalta osaltani suvivirren veisuuta ja sylitanssi Jarnolle (selvinpäin se ei ollut hauskaa), uusista tuttavuuksista, vaateet päällä uimisesta, hyvin aikaisesta pilkkimisestä ja syytöksistä, kuten ''ette te voi vielä mennä nukkumaan!''.


Mitä muijat, mikä ryhti? Ja kiitti Noralle ja Mokkikselle tukan värjyystä. ♥

Syytöksistä provosoituneena mä sitten muistutin illan aikana luotoksi pummikaveriksi osoittautunutta Jarnoa mun jäljellä olevasta Salmarista, joka me sitten päätettiin vielä kahteen pekkaan kumota. Lopputuloksena oli, että me puhutaan syvällisiä kauneusleikkauksista ja Digimonin ja Pokemonin eroista ja nauretaan takamuksiamme irit samalla, kun samassa kerroksessa uinumista aloittelevat meitä provonneet biletyypit huutelivat meille ''nyt perkele jo nukkumaan siitä!''. Kyllä me sitten ihan kiltisti painuttiin koisimaan.

Sunnuntaina edessä oli siivousmaratoni ja hyvin perusteellista ja laiskaa sunnuntaikoomausta, levotonta junan/linikan odottelua Henkan, Marun ja Noran kanssa, hyvin hiljainen matka takaisin Varkauteen ja tyytyväinen lössähdys omaan sänkyyn. Kiitos bileistä Mokkis. ♥

9 kommenttia:

  1. junassa oli niin täyttä, että saatiin ihan oma vaunukin! <<<--- Kovat ämmät matkustaa aina omalla vaunulla.

    VastaaPoista
  2. meidän ego on liian suuri samaan vaunuun muiden kanssa. :-------(

    VastaaPoista
  3. Nora: Yep, onneks! Olis ollu muuten muiden kälätyksensietotkyky koetuksella. ;---D

    VastaaPoista
  4. Landepaukut päässy pellolta lomalle. Kuka sitä ny kestäis. :-------(

    VastaaPoista
  5. wiiii noi kiharat on niin sulooset :3

    VastaaPoista
  6. Nora: Niimpä, niimpä. :--D

    Ryouko: Awww kiitän. <3

    Sirpa: Nii on noi mun naiset ainakin. ;---) ♥

    VastaaPoista

Mina puhu suomi.

I also understand english so don't be shy.