I want your love and I want your revenge

Kävin ottamassa uuden kullan nyt vihdoin. ♥

Ei edes sattunu. Pahemmalta se puudutuspiikki hammaslääkärillä tuntuu, kun toi. Se on vaan niin oudon tuntunen näin alkuun! Ja näyttääpä se pieneltä noihin snakeihin verrattuna. Se lävistäjä (pääteltiin kyllä Merin kanssa, että sen täytyy olla aika uus näissä hommissa, kun sillä oli vähän jutut hakusessa) väitti, että toi koru ois 10mm, mut ei se mitenkään voi olla, koska noi mun huulikorut on, se on ehkä 8mm. Vaihdan siihen sitten parantumisen jälkeen isomman korun, kun ei toi meinaa näkyä kunnolla edes hymyillessä, mikä tietenki ois tarkotus.

Mut huokasin kyllä helpotuksesta, kun se vaan tuikkas ton läpi ja hetken tuntu vaan ikävältä. Ajattelin, että pääsipäs helpolla, kunnes Meri sitten ystävällisesti huomautti, että verta tuli aika paljon. Siinä vaiheessa tajusinki, että mun suu oli todellakin täynnä verta, ja sitä valu alahuulen yli leukaankin. Sit piti kyllä hengähtää vähän ja rauhottua, että en veivejäni siinä heitä. :---------D Sit koru näprättiin paikoilleen ja kaikki onki ollu iha helppo sen jälkeen. Oon aina valittanu siitä, miten tyhmältä ihmiset näyttää ku ne muljuttelee niiden lävistyksiä, ja voin vaan kuvitella, että kuinka tyhmältä mä näytän ku pakko ronklii tota ja tunkee kieltä ylähuulen alle. :'')

Antti mököttää mulle, koska tää taas tietää kahden viikon pusulakkoo sille. Voi raukkaa. Se ei muutenkaan lämpee lävistyksille, ja sit vielä ei saa pusuja niin sitä myrtsittää. Oon yrittäny sillekki ehdotella huulikorua, mutta ei se suostu. :--------------( Se ois niiiiiiin söpö. Nyt se jotain tossa höpöttää jotain omiaan ja vertaa mua hyvään kitarariffiin.

Vois sitten jossain vaiheessa sitä tatuointia pistää suunnitteluun, ja septumia kaavailin sitten kesäks, kun kamala ois talvella kun aina pitäs olla niistämässä ja sit se ois viel herkkä ja kipee! :---| Ja sit sen ottaminen sattuu tosissaan. Myh.