Maalattava värein tuulen sinunkin

Uuden vuoden aatto

Jos mä puen päälle(kunnolla)/meikkaan/laitan hiukset, niin mä oon automaattisesti epäilyttävä ja lähdössä jonnekkin. Äiti aina epäilee, Villekin järkytty kun ilmotin, et laitoin vaatteet päälle, ja Antti kyselee nyt koko ajan, että oonko mä lähdössä. Onko se niin vaikea tajuta, että joskus meikataan ihan vaan omaksi iloksi? :----D

Oon täällä Antilla viettämässä uutta vuotta, seuranamme Jyri ja pian luultavasti Karokin. Meidän huima bileporukka väheni dramaattisesti yhdellä, kun Niko sairastui vatsapöpöön. Ugh, toivottavasti ei tartu eiliseltä mulle, kun se oli täällä.

Maanantai

Ylempänä kaikki, mitä sain uutena vuonna kirjoitettua. :---D Uv oli kyllä harvinaisen tylsä ja tavallinen, minä, Karo ja Antti lanitettiin kolmestaa, selvänä. Käytiin kattoo sillalla raketteja, mutta ne kaikki on jo nähty, aina samoja vanhoja ne on; vihreitä, punasia, valkosia, paukkuvia ja sihiseviä. Been there, seen that.

Olin koko viikonlopun Antilla, me pelattiin ja syötiin, niin tyypillistä meille. Antin onneks sen tyttöystäväkin on pahemman luokan koneorja ja nörtti, ei tätä muuten kyllä kestäis. :------D Istutaan aina sinne aamuviiteen koneella, kunnes ollaan niin väsyneitä, että silmät ei pelitä, sitten raahaudutaan sänkyyn ja nukutaan iltapäivälle asti. Ja heti ensimmäisenä herättyä konee vaan päälle ja sama uusiks.

Tänään kuitenkin olin ahkera; käytiin vaimon, eli Noran kanssa shoppailemassa. Aamu (tai kun muut sitä kutsuvat, iltapäivä) lähti käyntiin vähän verkkaisesti, ja sain myöhästyä kolmesti linja-autosta, ennen kuin pääsin kaupunkiin asti. Molemmat oltiin Noran kanssa niin puheripuleissa, että purpatettiin taas koko matka menemään ja ilman taukoja. Meillä ei kyllä koskaan oo hiljaisia hetkiä. :---D 

Tarkotus oli käydä tsekkaamassa alet, mutta kuten arvata saattoi, neljä viidestä mukaan lähtevästä tavarasta ei ollut alessa. Aina käy näin, muka niin ovelana päättää säästää rahaa ja odottaa alennusmyynejä, ja kuitenkin sitä sortuu aina niihin normaalihintaisiin.

Neule Jim&Jillistä, jotain tommosta oon kattellukkin. Koko on vähän iso, mutta isot vaatteet on musta ihania, ja hintakaan ei ollu niin paha, vaan 22e. Mä oon varma, että tää alkaa eksyä mun niskaan useesti, varsinkin talvella. Ignoratkaa random pose ja kuvien laatu on taas jtn moi-meidän-keittiö.

Tää oli ainut aletuote, mikä mua miellytti. Oon kokeillu tota joskus aikasemmin, mutta 35e tommosesta oli vähän liian kova hinta, nyt se oli puoleen hintaan. Koko ei tässäkään oo todellakaan se oikee mutta what eva, paita on silti ihana. Tää bongattu Aleksi 13:sta. Hei neiti, kiva kikkeli sulla tuolla haaroissa.

Seppälästä lähti mukaan pinkit legginssit, emmä niitä ihan noin kuitenkaan aatellu pukee, en aio viipottaa pylly paljaana tuolla jäätyneessä helvetissä, vaikka muut tuntuukin niin tekevän. Noihin vielä päälle revityt mustat sukkahousut/farkut ja sit ne on ihan omnom!

Nää kun löydettiin Fida lähetystorin hyllystä, niin alko Noran kanssa hirvee ruplatus siitä, mitenkä vanhat Disney-leffat on nostalgiasyistä ylivoimasesti parhaita. Ja mitenkä kuumia piirrettyjä miehiä niissä on. Sit kipitettiin kaupunkireissun ja Noran mummon mopsien lenkityksen jälkeen intopiukeena kattomaan Pocahontasia iskälle. Vitsi että mä meinasin vollottaa sen yhden biisin aikana, mä rakastan näiden leffojen musiikkeja! Pocahontas ja ensimmäinen Leijonakuningas saa kyllä respectit parhaista musiikeista ikinä. (Jellonoiden ykkösen mä jo omistankin, kakkosta oon nyt yrittäny metsästää suomeksi, onneks löytyi!) Ennen Disneyn musiikeissa oli oikeesti jotain tunnettakin, nykyään ne biisit alkaa olla aika tusinakamaa (ja suomalaiset ääninäyttelijätkin). Juonethan noissa aina on mitä on, mutta ne tunnelmat on mahtavia! :3 Pocahontaksenkin aikana vaan juoksi kylmiä väreitä pitkin selkää (terveisin neiti-18v-itken-piirretyille).

Palauttakaahan nyt tässä lopuksi vielä mieleen se, miksi Disneyn musiikit on parhaita. Toi John Smith oli muuten aika namu, tosin ei Norasta.
 

Mikä oli/on teidän suosikki Disney-elokuva ja miksi? :----)