Pelimannille markka, ruokakin käy.

 Mua puri armoton laiskuuskärpänen, oon ollu löysä meduusa tässä pari viikkoo ja imeny itteeni kaiken mahdollisen syötävän, mitä tästä talosta lähtee irti. Saatoin välillä harrastaa urheilua, mutta sekin liitty enemmän ruuan metsästykseen, kun siihen liikunnallisuuteen. Konetuksen ohella pyrin viettämään paljon aikaa Noran kanssa (mm. eristäytymällä äitille kalorifestien merkeissä), koska maanantaina sekin hyväkäs muutti pois Varkaudesta. Vähiin käy seura ennenku loppuu ja mulle tulee niin ikävä sitä mun retardia vaimo. Miten mä pärjäänkään täällä ilman meidän omituisia huumorihetkiä, joita kukaan muu ei voi ymmärtää? Tuu takasi!

Alkoi toi ruokalohduttautuminen pikkuhiljaa näkyä masun koossa ja vaa'assa, lihoin kolmessa viikossa viitisen kiloa. Oi aivoista onnea, otin itseäni nyt niskasta kiinni ja perustin itselleni nähtäväksi tavoteblogin, jonka toivon tsemppaavan mua nyt parantamaan vähän kaikissa elämän osa-alueissa. Kävin myös jutskailemassa Opolle mun tilanteesta ja innostuksen puutteesta lukion kanssa, ja me sovittiin, että mä voisin vaihtaa opiskelemaan amiskaan ja suorittaa lukion joskus myöhemmässä vaiheessa loppuun. Ihan bueno ratkasu, koska kirjotuksiin pänttääminen ei multa vielä millään onnistu. Ok, eli sekin homma hoidettu, nyt kun vielä saisin jostain töitä!

Niin juu, meille on tulossa uus pentukoira! Tällä paimenkoiralinjalla mennään, Belgianpaimenkoiria, Shetlanninlammaskoiria ja nyt sit Australianpaimenkoira. Turr, en malta odottaa että pääsen hukuttamaan sen miljooniin pusuihin ja lässysanoihin, koska se on ihan luvattoman s-ö-p-ö. Saatte kuvaa siitä karvaperseestä sitten, kun se on kotiutunut meille, koska pentuvaihtoehtoja on vielä tällä hetkellä kaksi. Siitä tuleekin loistava Villen korvike, kun en sitä ronttia pääse tässä vielä kahteen kuukauteen näkemään, pennun saapumiseen taas on enää pari viikkoa.

Kjeh, eipä oo muita kuvia tässä pahemmin tullu otettua, mitä nyt tänään vähän itserakastelin, joten sietäkää pois nää randomit omaposet mun sepustuksien välillä. Tahdon tuon tukan leikkuun tapahtuvaksi mm. heti? Menee ikä ja terveys tuota laittaessa.

Ahahahahaha, siinä teille loppukevennystä! :------------D Naapuri oli valokuvaaja ja tein sille pienenä mallikeikkoja välillä, tässä yksi niistä tuotoksista. Toi koira oli mun ensimmäinen 'oma' koira ja meidän ensimmäinen Sheltti, Emma. Me oltiin tuolloin kuin paita ja peppu, ei löytynyt toista ilman toista. Kaikki aina rakastu Emman jääräpäiseen, röyhkeään ja kissamaiseen luonteeseen ja koko koirakin oli söpö kuin mikä! Ikävä totakin murrikkaa. ♥