Kännykän antimet II.

Lisää kännykässä pakolaistelluja kuvia!

Ostin aikoinaan Ebaysta tällaiset himohalvat luurankolegginssit ja niiden saavuttua olin pettynyt siitä, kuinka läpikuultavat ne olivat. Kaapin perälle vain unohdukseen. Vasta viime vuoden puolella keksin kokeilla laittaa alle toisia paksumpia sukkuksia ja voila! Ainut vaan, että noi kuvat pyörii mun reisitynnyreiden ympärillä aina kuin häkkyrät ja polviluut saattavat välillä löytyä reisistä jne. Mutta pientähän se vain on, ne tuovat niin kivan ja helpon lisän asuun kuin asuun.

Aamuseksin puhtain muoto. Välillä vaan otan noi venyt pois, pesen ja rasvaan korvat ja annan niiden hengitellä ilman korua koko päivän. Ja sitten luonnollisesti kuljen sormet korvissa pitkin taloa, koska minä pystyn. Joskus saatan unohtaa ne useammaksikin päiväksi ilman koruja jos en mene minnekkään, onneks mun reiät on jo niin vanhat kurpat, etteivät ne siitä kutistu.

Muutun aina seksin perikuvaksi myös juodessani. Rakas Mokkis tuli vierailevaksi tähdeksi Helsinkiin ja sillä oli jotain kuponkeja, joilla se sitten tarjos mulle romanttisen hotellihuoneen Aleksanterista! Perus hotellialottelut feat. Maru ja Paula. Porukasta baariin asti päästiin vaan lopulta minä ja Mokkis.. Onneks siellä oli jotain Mokkiksen tuntemia jätkiä, joiden kanssa tuhottiin tanssilattiaa koko ilta. Paluumatka saikin snägärin jälkeen jännän käänteen kun huomattiin, että Keltainen Ruusu onkin auki! Käytiin siellä neljästään tosi aikuismaisesti hihittelemässä dildoille ja fleshlighteille sun muille. Varmaan se myyjä arvosti meitä kovasti! Hotelliin jatkoille ja katottiin koko ilta Rauskin videoita.. Aamulla oli kiva herätä darrassa kunnon hotelliaamiaisen voimin, vois ottaa uusiks millon vaan!

Matkustelu on rakkautta isolla R:llä. Ennen menin Varkauteen aina bussien voimin, mutta ironisesti autolla matkustelua rakastavana kärsin aivan järkystä matkapahoinvoinnista. Nykyään VR - Venaile rauhassa toimii matkasponssina, koska dataaminen ja matkustaminen yhdessä toimii. Ainut miinuspuoli on se, että mun lähistölle istuu tosi usein joko a) joku paskan ja viinan hajuinen krapulamake tai b) hajuvesipirjo, jonka takia koko vaunu döfää vessanraikastimelle. Pysykää haisulit minusta ens kerralla kaukana kiitos.

Reissussa rähjääntyy, mutta onneksi se on helppo korjata. Aika ankeeta, että vietin mun synttärit yksin iskän kellarissa.. Noh, ainakin näytin hyvältä!

Varkaus on rakkauskaupunki. Jos saisin täältä kaikki ihanat ihmiset mukaani, niin muutettas vaan tonne asumaan jonnekkin hippikommuuniin ja vallotettas koko paikka.

Aloin taas yllättäin haaveilemaan Eloveena-mopista. Yksi vaalennuspesu ja done. Onneks tuo pinkki sentään lähtee mun tukasta sukkelaan pois.

Vielailevana tähtenä Asematunnelin liikkeessä ja aamuvirkkuna liikenteessä.

Tässä taas esittelen tota pidennysten mätsäysongelmaa omaan tukkaan.. Keskusteltiin tästä eilen työtoverin kanssa ja todettiin, että kaikkein vaikein väri on kyllä blondi. Sanokaa mitä sanotte, mutta me molemmat (toinen edelleen) kampailtiin sen sävyerojen kanssa hopeashampoin, värein ja vaikka minkä kanssa, mutta joku kusee aina silti.

Ei kauaa kestänyt blondi ei, harmaa iski peliin. Ja oi, kun se oli ihana!

..kunnes oma tukka veti pidennyksiä sinertävämmäksi. Faking tukkavamma, aina!

Ekaa kertaa fiilistelemässä tulevaa asuntoa ja omaa vaatehuonetta. Heittäydyttiin aika hurjiksi ja otettiin Elinan kanssa tää asunto eka ja mä menin katsastamaan sen vasta sopimusten kirjoitusten jälkeen. Se oli paljon parempi, kuin uskalsin haaveilla! Mutta asuntopostausta odotellessa sitten.

 Oon halunnu pidemmän aikaa tommosen hännällisen karvahatun ja H&M:ltä irtosi semmonen kolmella eurolla alesta. Siinä oli vaan yksi huono puoli, nimittäin ton päällisosan puuttuminen. Pyysin Meriä ottamaan kuvan mun takaraivosta arvioidakseni, että näyttääkö se nyt niin pahalta. Onhan se vähän dorka, mutta hei 3e..

Olin vikan viikon ennen joulua töissä aina vaaleanpunainen tonttulakki päässä. Se oli söpö!

Eka kuva on jouluaatolta kun olin dun dun dun.. töissä! Oli muuten maailman iisein työvuoro ikinä, kuuntelin vaan Glee-covereita joululauluista ja hoilailin täysillä mukana. Joulun jälleen alkoi sitten muuttokiireet. Sain autokyydin vain marsuille, muuten jouduin muuttamaan julkisilla. Matka koostui juna- ja metromatkasta, olipa aika nastaa. Mutta paljastin piilevät kykyni insinöörinä, kuljetan mustekaloilla ja viinakärryillä nähtävästi mitä tahansa ja tässä yksi nerokkaimmista rakennelmistani. Pahin osa oli kyllä tänne kämppään kaman roudaaminen; vika kerros ja ei hissiä.

Kyllästyin harmailemaan ja iskin päälle turkoosia, joka näyttikin sitten valosta riippuen siniseltä, vihreältä jne jne..

Täytyy muutenkin puheröörinä kehua tätä kyseistä yksilöä, jolla nää kuvat on otettu (Samppaa). Suojakuoren hankittuani olen lakannt varjelemasta sitä ja useampaan otteeseen onnistunut paiskaamaan sen lattialle/pöytään/kaikkialle ja tarjosin sille jopa aimoannoksen appelsiiniviinaa yksi päivä, ja silti se porskuttaa menemään uuden veroisena. Siitä on tullut myös isosta koostaan huolimatta luonnollinen kädenjatke, joka syrjäyttää jo välillä kanssaihmisetkin. Sori! Ja muiden aamuen alkaessa ulostuslääkkeellä, joka kahvinakin tunnetaan, aloitan minä aamuni avaamalla Sampan. Ihanuuutta.