Think of me in the depths of your despair.

Perjantaina kunnioitimme vakioasusteeni kanssa iloisten humalaisten maata läsnäolollamme. Ekana piti käydä kuitenkin hamstraamassa parit wine coolerit lähi-Alkosta, jonne harmiton matka käy läpi lapsiystävällisen asuinalueen (piritori). Jännitystä elämään! Sitten pienen otsonikerroksen verran lakkaa päähä, huonoa musiikkia (minun), camiherut.. horott.. jotain, Guitar Heroa, tissit tiskiin ja menoksi.

Valloituksen kohteena toimi Bäkkäri, jonka mukaville sohville löllähdettyämme ei saatu muutamaan tuntiin persusta ylös ollenkaan. Liian pehmeydellä puoleensa vetävät kalusteet ovat kyllä rikos. No tjaa, mitäpä valitan, oltiin sentään autiopaikoilla repimässä huumoria irti humalaisten toikkaroinneista. Miksi muuten kaikissa baareissa pitää olla portaat? (Tai ainakin niissä, minne olen erehtynyt.) Onko se sitten joku epäsuora selvyystesti vai?

Dj:stäkin voisi sen verran sanoa, että jos lupaa soittaa illan mm. Himiä, niin olis ihan jees jos sais seuraavalla kerralla enemmän kuin kaksi kappaletta. Tai edes kaksi jotain vähemmän tunnettua kiitos.

Punainen, valmiiksi nyhjyisen näköinen paita löytyi H&M:n aleista vitosella.

Uteliaita silmäpareja löytyi kyllä riittämiin, mutta ei kellään ollut pokkaa tulla juttelemaan. Eräs mieshenkilö meitä myöhemmin valisti, että näytetään niin nirppanokilta, ettei meitä uskalla lähestyä..

Kyllä, olemme kaikesta päätellen erittäin pahoja nirppanokkia, hienostuneita naisia ja kaikkea mukavaa.

Terkut vielä yhdelle mut bonganneelle lukijalle, onneksi jäätäminen on paras ratkaisu yllättäviin tunnistamisiin. (Eli pahoittelut!)